Tänään käytiin tekemässä aamupäivän metsälenkki Nurmijärven Myllykoskelle, Koskikaran luontopolulle (LINKKI). Reitti on lyhyt, vajaa 1,5km, mutta maasto on aika vaativaa pienimmälle lapselle. Paljon juurakoita polulla ja portaikko pitkospuut. Tunti reissuun meni tuon 5,5v lapsen kanssa, mutta tarkoitus olikin ihastella luontoa ja upeasti muhoavia koskia, kuin vetää vauhdikas treenilenkki.
Me jätämme auton aina TÄSSÄ KARTASSA näkyvälle alimmalle parkkipaikalle ja lähdetään ylös oranssia reittiä, siitä kiepataan vihreä lenkki vasta päivään ja osittain oranssia, rannan kautta kiepaten takaisin parkkipaikalle.
Osan matkaa piti olla koirien kanssa tarkkana, koski kuohuu todella kovaa ja sen äänet ja liike kiinnostavat koiria. Yksikin lipsahdus ja koira on koskessa. Mutta kaiken kaikkiaan, koirat nautti ja minä ja muut nauttivat upeista näkymistä. Ainut että etenkin Sisun turkki keräsi puoli metsää helmoihinsa, etenkin kuusikoissa, mutta kotiin tultua sitten irrottelin oksanpätkät pois, pahimmat piti toki repiä jo reitin aikana. Sisulla on niin pehmeä turkki, että siihen kaikki tarttuu.
Valmiina lähtöön
Kosken alkupäässä on vielä leppoisaa ja hiljaista.
Pitkospuita pitkin alaspäin.
Koko poppoo
Kuohunta alkaa
Kuohuva vesi kiinnostaa suunnattomasti
Kohta perillä
Hihnat tiukalla, jottei kukaan tipu sillalta…
