Sataa ja sataa, mikä tarkoittaa 16 kuraista jalkaa joka lenkin jälkeen. Ja kahta kiharaista villakoiraa.. No noita kahta isoa ei sateet haittaa pätkän vertaa, mutta harjakoirien saaminen asioilleen on työn ja tuskan takana, sillä eihän märkään maahan voi astua.

Sitruunapanta tuli testattua, turha kapistus. Parissa päivässä Uni alkoi haukkumaan kuin pantaa ei olisi ollutkaan. Muu perhe tukehtui sitruunan hajuun, kun kone koko haukun ajan suihkutti, joten luovutin ja otin sen pois. Kokeilin myös Pupulle, mutta ei tainnut sekään ihmeesti hätkähtää, kun en mitään apua huomannut.

Ilon iho on nyt ok, muutamia vanhoja rupia vielä löytyy, mutta odotan koko ajan kauhulla, että milloin taas iho reagoi näihin sateisiin…

Kaks hullua painaltaa urheilukeskuksen joutomaalla kaatosateessa.

Pikkuset kävivät vain pikaisesti asioillaan.

Ilolla on kummallinen päähän pinttymä. Jos pesuhuoneen ovi on kiinni, Ilo käy rapsuttelemassa ovea niin kauan, että se avataan. Ei koiralla sinne mitään asiaa ole, mutta auki se on saatava. Jos ovi on vain raollaan, niin silti Ilo käy kissamaisesti kynsillään avaamassa oven ja taas menemättä sinne sisään 😀 . Pesuhuoneessa on vesikuppi ja ovi on lähes aina auki, mutta joku ihme suljetussa ovessa iloa vaivaa.

Ilon hotspot sitten levisi koko alavartaloon. Kaulassa on taas pahin jälki, mutta näppylää on alavatsa ja reisien sisäsivuilla. Nyt on aloitettu täsmä isku lääkevoiteella ja desinfiointiaineilla, lääkärin aikasemmin antamien ohjeiden mukaan. Pantaa tai valjaita ei pysty käyttämään, joten Ilon on ulkoiltava vain pihamaalla.

Ilon jatkuvien hotspot ihottuen takia on joutunut miettimään jalostuskäyttöäkin. Ilolla piti alunperin teettää pennut jossain vaiheessa, mutta nyt olen sitä mieltä, että terveistä polvista ja silmistä huolimatta, tuo ihottuma on niin ikävä vaiva, etten halua levittää sitä yhtään enempää harjakoirakantaan, joka on muutenkin jo melko sairasta. Kun tuo Ilon ihottuma ei selkeästi ole kertaluontoinen, vaan uusiutuu useita kertoja vuodesta ja jota säätkin huonontavat, niin ei se ole kivaa elämää, etenkään, kun nuo avohaavat on kipeitäkin.

Muidenkin jalostuskäyttöä olen mietiskellyt. Naomi on nyt leikattu, joten sille ei pentuja tule koskaan olemaankaan, mutta samat sukujuuret jatkuvat mm. Naomin isän jalostuskäytöllä.  Pupuakaan tulemme tuskin koskaan käyttämään. Pupun siskolla on addisonin tauti, joka on kai jotenkin perinnöllinen, lisäksi Pupun ulkomuotovirheetkin on semmoisia, ettei Pupu ole korvaamaton villakoirajalostuksen kannalta. Mutta Uni, jos terveystulokset sallivat, niin Unia tullaan käyttämään jalostukseen. Kasvattajaksi en aio ryhtyä, joten pennutus tehdään jonkun kennelnimen alle ja riippuen uudesta asunnosta (jota ei ole vielä löytynyt), pennut syntyvät varmaan jossain muualla, kuin meillä kotona. 12 pikku Unia olohuoneessa ei houkuttele  😀

Ilon toipuminen on viimein alkanut… Tuntui että närästyslääkitys aiheutti sille lisäoksentelua, sillä se oksensi aina lääkkeen saatuaan. Kokeilin ilman lääkettä ja kappas, oksentelu loppui siihen. Tässä samalla siirsin osan porukasta täys raakaruualle. Vaikka nappula on helppoa ja halpaa, en jaksa sitä, että kahta tästä porukasta pitää silloin vähän väliä kiikuttaa eläinlääkäriin hiiva ym ongelmien vuoksi. Laskin, että lähinnä Ilo ja Pupu, on kartuttaneet eläinlääkärin huvijahtirahastoa 8 kertaa viimeisen vuoden aikana. Lisänä sitten ne kerrat, jolloin ei ole tarvinnut lääkäriin asti mennä, kun esim. hot spot lääke on löytynyt kotoa.

Koska olen raskaana ja laiska, syötän neidit valmis raakaruualla, lähinnä Murren murkinan pötköillä. ALussa käytössä on kana-mix täysiravinto, jossa on kaikki tarpeellinen. Jos homma toimii ja koirat voi hyvin, voin alkaa laajentaa valikoimaa. Koska neljän koiran barf ruokinta ei ole halpaa (paitsi jos eläinlääkärikulut jää pois 😉 ), Uni saa puolet myös nappulaa. Sillä kun ei ole mistään oikeastaan tullut mitään ja pitäähän nuo nappulatkin syöttää tynnyristä pois.  Tälle porukalle valmis barffia kuluu kilo päivässä. Ihan älyttömän oikeaoppiseksi en ala, koirat voi saada myös joskus esim. kaupan maksalaatikkoa tms, kunhan on viljatonta.

Josko tämä tästä, Ilon tuskaa on ollut hyvin kurja katsoa, mutta onneksi nyt se vaikuttaa jo terveeltä. Vauhtia on ainakin saatu takaisin. Kuten myös Pupulle, joka aina herää kun ruoka vaihtuu pois nappuloista. Se on pihalla hullutellut, pomppinut onnessaan yksinään pehmolelu suussa ja leikitellyt sisälle menossakin.