Lääkärissä ja korvien nypintää

Posted on

Kyselin tänään eläinlääkärissä korvakarvojen nyppimisestä, siitä kun on nykyään pari eri koulukuntaa ja molemmista selvitti myös eläinlääkäri. Villakoira-ihmisenähän olen tottunut nyppimään aina korvat karvattomiksi. Mutta, jos korvien kanssa ei ole ongelmaa, niin nykytietämyksellä niitä ei tarvitse nyppiä. Toisilla pelkkä nyppiminen aiheuttaa hiivat ja tulehdukset. Karvojen nyppiminen kun aiheuttaa ihon pintaan pieniä vaurioita, jotka sitten ärtyvät, kutisevat ja aiheuttavat korvaongelmia. Mutta niillä koirilla, joilla koirat jatkuvasti tulehtuu ja hiivailee, taas eläinlääkäri suositteli nyppimään karvat.

Olen itsekkin jättänyt viime aikoina nyppimisen vähemmälle. Hupilla selkeästi korvat ärtyy aina, kun niitä nyppii. Nyt kun ei ole nypitty, ei ole ollut ongelmiakaan. Sisulla olen nyppässyt muutaman karvan silloin tällöin, mutta taidanpa jättää nyppimättä, kun ei ole mitään ongelmia (ainakaan tähän asti) ollut. Pupun kanssa pitää seurailla, villakoiralla kun tuo karvankasvu, korvissakin, on aivan omaa luokkaansa. Nyt olen nyppinyt harvakseltaan, kun korvakarvat ovat alkaneet kostua korvaeritteestä, olen nyppinyt ne suurimmalta osalta pois korvasta. Apuna käytän aina korvapuuteria, jotta kipua ja ärsytystä tulis mahdollisimman vähän, mutta nyt kyllä seurailen tuleeko ongelmia oikeasti vai ei, jos jätän nyppimättä. Jekun korvat voi huoletta jättää nyppimättä.

Sisulla rokotus sujui hyvin, pientä vastustelu mutinaa, muttei isänsä kaltaista: kurkkusuorana minuutin huutoa. Hampaiden vaihtoa nyt aletaan odottelemaan, niin näkisi millaiset sieltä tulee.

Sisäsiisteys on hieman helpottanut. Satunnaisia pissoja saadaan jo paperille, pihalle. Ja kakat usein aamulenkille pihalle.

Tein taas isästä ja pojasta kasvagalleriaa TÄNNE.

DSC_8844-001

Sisu 16vk. 4,9kg


Hyvää matkaa Uni :(

Posted on

DSC_1880-001

Hyvää matkaa Uni pien… Nyt saat juosta ikivihreillä niityillä vailla huolen häivää… Järjetön kiitos Liisalle ja Ernolle, kun annoitte Unille maailman parhaan kodin. Surullista, että yhteinen taival olikin näin lyhyt…

Scarpebox Sogno Di Primavera “Uni”
*5.3.2009
+18.12.2013

”Mä annan sut pois
Mä päästän sut pois
Vaikka sattuu
Sä annat mut pois
Sä päästät mut pois
Kaikkeen tottuu
Hymyillään vaan
Ei oo muutakaan enää antaa
Luovutaan toisistamme hiljaa”

(Unin kunto romahti ja Aiha/Inha vei viimeiselle matkalle.)


Unin vointia

Posted on

Pikku Uni voi jo vähän paremmin. Uni on jo syönyt ja heilutellut häntäänsä viimeisimmän tietoni mukaan. Tällä hetkellä ei ole enää hengenvaarassa ja koira syö. Mutta tautiin tuntuu kuuluvan netin tarinoiden perusteella paremmat ja huonommat hetket ja romahdukset. Oma itsensä Uni ei vielä ole, mutta on tuo jo mahtava muutos parempaan. Lääkkeinä menee kortisonia ja sytostaattia. Nyt odotellaan kontrollikäyntiä ja mihin kuntoon Uni kuntoutuu.


Pikku Uni sairastaa

Posted on

Lauantaina sain pysäyttävän tekstiviestin, Uni on pahasti sairaana, ei ollut päätä jaksanut nostaa, kakoi ja oli keltainen. Kokeet ei antaneet mitään viitettä mitä oli, vaikka melkein kaikki mahdollinen testattiin. EI ollut myrkkyä tai punkin aiheuttamaa ja maksakaan ei vaikuttanut olevan huonossa kunnossa. Koira vähän tokeni, kun oli tipassa päivän, mutta tänä aamuna edelleen huonossa kunnossa. Nyt on suurimpana epäilynä IMHA (Immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia LINKKI), joka on vakava autoimmuuni sairaus. Uniltahan lopetettiin juuri sisko epilepsian takia ja kyselin viime viikolla miten Unilla  menee. Uni oli elämänsä kunnossa ja nyt sitten iski tämä kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Vaikka Uni ei ole kolmeen vuoteen meillä asunut, niin silti tämä koskettaa itseä hyvin syvästi, Unilla on aina paikka sydämessäni… Nyt vaan toivon, että energiapakkaus paranee…

DSC_5830


Loppu lähenee….

Posted on

Pupu kävi tänään korvakontrollissa hyvin tuloksin, bakteeri oli nujerrettu, mutta hiivaa oli vielä. Hiivaan Canofite tipat kahdeksi viikoksi ja kortisonin alasajo viikon ajan (sitä kun ei voi lopettaa yhtäkkiä). EIköhän Pupukin piristy, kun tabletti lääkkeet loppuu, on ollut jotenkin väsynyt.

Mutta Naomi… Pupu kävi Naomin sydänlääkärillä ja samalla puhuttiin Naomin tilanteesta. Lääkäri kävi katsomassa Naomin röntgenkuvatkin ja koska oireilua on, Naomille jäi kaksi vaihtoehtoa: Lääkitys tai lopetus. Vaikka olen ollut lääkitystä vastaan, kun kilpirauhasenkin kanssa on ongelmia, halusin silti varmistaa, että aloittaako vai ei. Mutta lääkitys ei paranna, eikä myöskään pysäytä tai hidasta sydämen vajaatoiminnan etenemistä, se vain lievittää oireita. Koska Naomin sydän on huonontunut sellaista vauhtia, loppu tulisi melko varmasti puolen vuoden sisään lääkitykselläkin. Lääkäri sanoi, että hän suosittelee lopettamaan sydänpotilaat mieluummin liian aikaisin, kuin liian myöhään. Koirasta on vaikea nähdä mikä on oireilujen todellinen määrä ja mitä kipuja ja tuskaa on. Läppävialliset koirat eivät sydämen romahtaessa kuole sydänkohtaukseen vaan keuhkot alkavat täyttyä nesteestä ja koira tukehtuu, tämä voi tapahtua tunneissa.
Sivukuvissa Naomin sydän oli suht ok näköinen, hieman laajentunut, mutta vatsan suunnasta otetut paljastivat sydämen muuttuneen pallomaisemmaksi, mikä on huono. Keuhkoissa näkyi nestettä. Toki tämä oli tiedossa, että näin tässä käy. Naomillahan on ollut koko ajan kilpparilääkitys hieman yläkanttiin. Naomi voi paremmin, kun lääkitys oli liikatoiminnan puolella, mutta tämä sitten tietenkin nopeutti sydän ongelmia, mutta tärkein oli, että Naomin oli hyvä olla, niin kauan kuin on.

Naomille on varattu maanantai illaksi aika viimeiselle matkalle… Siihen asti neiti saa elää prinsessa elämää ylimääräisin ruoka-annoksin… Minulla on jo nyt ikävä…

DSC_3304-001

DSC_3366


Huonoja uutisia…

Posted on

Viikolla kävimme Pupun kanssa korvia näyttämässä, kun ne oli muuttuneet kaameiksi. Samalla tilasin Naomille aikaa verikokeisiin ja sydämenkuunteluihin. Verikokeet eivät onnistuneet, kun lääkkeen otosta oli liian pitkä aika, mutta ajattelin, että otan koiran kumminkin mukaan sydänkuunteluun, kun en tiedä milloin pääsen tarpeeksi aikaisin verikoetta otattaa. Uutiset sydänkuuntelusta eivät olleet kovin hyviä. Naomin sydänvika on pahentunut. Vuosi sitten kuuntelutulos oli 1/6, keväällä se oli 2/6 ja nyt hyvin hyvin selkeä 3/6. Nyt ollaan jo niillä rajoilla, että tarvitaan lääkitystä. Etenkin kun oireilua on. Naomi on alkanut kieltäytyä taas lenkeistä ja pesun ja trimmin jälkeen oli aivan poikki. Otettiin sitten röntgenkuva keuhkoista ja siellä näkyi vähäisesti nestettä, sydän ei ollut vielä juurikaan suurentunut. Lääkäri konsultoi nyt sitä lääkäriä, joka on moneen kertaan ultrannut Naomin sydämen, jotta tiedetään miten edetään. Jo aiemmin olen sanonut ja olen edelleen sitä mieltä, että sitten kun lääkitys tarvitaan sydämen takia, niin Naomi päästetään viimeiselle matkalle. Ilman sydäntäkin olo on ylä- ja alamäkiä, pelkän kilpirauhasenkin kanssa.

Nyt Naomi otetaan myös nukkumaan meidän makuuhuoneeseen. Öisin sydämeen kertyy yleensä enemmän nestettä ja oireet voimistuvat ja ilmenevät yölevottomuutena. Lisäksi pitää seurata vedenkulutusta. Kun koirat ovat yhdessä, niillä ei ole vettä, mutta erillään ollessaan, kaikilla on vesi tarjolla, Naomilla omansa ja muille oma.

Ekat yöt Naomi on nyt meidän kanssa ehtinyt nukkua, omassa pedissään sängyn vieressä. yöhön on kuulunut juomista, rapsuttelua ja tosi paljon maiskuttelua, mutta en osaa sanoa merkkaako nämä jotain.

Pupullakin korvat oli niin karmeassa kunnossa, että ei ole ikinä ollut. Kipeiltä ne ei vaikuttaneet, mutta ne tunkivat mustaa mönjää ja olivat kirkuvan punaiset. Ja aina kun ne puhdisti, oli ne yhtä mönjäiset seuraavana päivänä! No tulehdus oli niin paha, että korvakäytävät oli turvonneet, eikä lääkäri nähnyt tärykalvoa. Tärykalvo saattaa noin pahassa tulehduksessa olla rikki, joten meidän lääkitys piti miettiä sen mukaan. Mitään tippoja ei voinut antaa. Suun kautta menee nyt kortisoni ja antibiootti ja korviin on tietty oma puhdistusaineensa. Korvat tarkastetaan ensi viikolla ja toiotaan, että sitten saadaan myös tipat kehiin. Korvien pitäisi olla todella kipeät, mutta Pupu ei ole valittanut…

Melkein mä arvasin, että näin käy, kun nappulat otetaan kehiin, mutta en uskonut, että noin hurjaksi korvat menevät. Pupu ja Hupi onkin palautettu nyt takaisin raakaruualle, harjakoirat jatkavat nappuloilla ja lihalla, kun niillä ei niistä mitään vaivoja tule. Nyt vaan etsitään keinoja saada raakaruokintaa halvemmaksi, ostamalla liha erikseen ja tekemällä kasvikset itse.


Pikku pusuja ja vähän hampaisiakin

Posted on

Pihamaan rallit ovat saaneet samanlaisen kaavan. Lelu lentää tai koirat pinkovat, yleensä Pupu eellä ja Hupi perässä. Sitten Jekku päättääkin pysäyttää Hupin ja tekee hirmuisen hyökkäyksen Hupin kimppuun, lopulta kaataen Hupin maahan ja kohta taas meno jatkuu samanmoisena rallina, kunnes taas Hupi kaadetaan. Etenkin jos Hupi saa lelun, on ihan varmaan, että se kaadetaan maahan. Samalla Pupu voikin sitten käytä hakemassa lelun Hupin suusta 😀

DSC_3436-001

Krokotiili iskee varomattomaan saaliiseen

DSC_3496-001

Isku saaliiseen

DSC_3487-001

Hei, mä jäin alle, pelastakaa pienet ceskyt!

DSC_3498-001

Hieno koko suus puruote.

DSC_3596

Yhteistyö on voimaa, Jekku kaataa ja Pupu pöllii lelun…

DSC_3717-001

Hupi levitoi

DSC_3535-001

Naomilla on mennyt viime päivät huonosti. Ulkoilu ei ole maittanut ollenkaan ja lenkille ei ole suostunut lähtemään, nytkin vain hetken oli pihalla.

DSC_3745-001

Jollain saattaa olla lelu…

DSC_3610-001

Bambiiiii

DSC_3388-001

Taikametsän bambi


Liikaa koiria

Posted on

Viime aikoina musta on alkanut tuntumaan, että meillä on liikaa koiria. Ja onhan niitä monta, jos autosta näkee jonkun, jolla on neljä niin katsoo silmät suurina, että ompa monta, kunnes tajuaa, että onhan mulla yhtä monta 😀 . Mutta oletushan oli silloin kun Hupi tuli meille, että Naomi ei pitkään porskuta. Nyt Naomi tuntuu elävän tasaisen hyvin, ilman vaivoja, joten muonavahvuus onkin pysynyt samana. Ja kun Naomi vielä nykyään lenkkeileekin, on lenkillä 4 koiraa mukana. Neljän koiran kävelytys on haastavaa. Hiljaisessa aamussa, kun ei ole ketään tielläliikkujia, ei tietenkään ole huolen häivää. Mutta kun yhtenä aamuna yhtäkkiä kulman takaa porhalsi vieras lapinkoira omistajansa kanssa, niin hässäkkä oli valmis. Koirat oli kuin ei olisi koiria ikinä nähneet ja kuin eivät olisi koskaan saaneet minkäänlaista koulutusta… Kyllä hieman hävetti remmin päässä. Tästä ärsyyntyneenä olenkin lenkittänyt nyt Pupua ja Jekkua kuonopannoissa, jotta tälläistä neljän laumaa on helpompi hallita. Koirat ei ole järin ilahtuneet muutoksesta, mutta itselle se tuo lenkittämiseen rentouden ja rauhan. Jekkuhan vetää muuten aina hihna piukalla, kaikenlaisista opetusyrityksistä huolimatta. Ja Pupu haukkuu ohikulkeville koirille… Ja kun koiria on se 4, kaksi per käsi, niin opettaminen ohituksiin koko laumalla on hieman haastavaa…

Nyt on huomannut, että 4 koiran laumassa myös eläinlääkärikulut nousevat huimasti, jos yhdellä on sitä ja toisella on tätä. Ruokintakustannuksia on tietenkin lisää. Ja ihan vaan kotonakin on koiria kaikki paikat täynnä 😀 Ja kun koko porukka usein vielä seuraa minua, niin minun siirtyminen aiheuttaa sen, että neljän lauma töröttää edessä keskellä lattiaa…
Puhumattakaan siitä kuuluisasta turkinhoidosta. Työ vie vapaa-aikaani ja Jekku pitää pestä viikottain. Olen tehnyt sen nyt viikonloppuisin ja silloin ei oikein jaksa laittaa kuin 1-2 koiraa, niinpä se olisi aina Jekku ja muiden pesuväli venyy, etenkin kun viime aikoina olen vielä itse sairastellut ja se on vienyt voimiani.

Tottakai tällä mennään kun on nämä tullut otettua. Kun joskus tulevaisuudessa elämä karsii tätä porukkaa, en välttämättä (on parempi sanoa näin, kuin en koskaan :D) laumaa suurenna, eli ota uutta. Tällä hetkellä tuntuu, että 1-2 koiran omistaja olisi paljon helpompaa, etenkin jos ne kaikki ovat viisaita ja sisäsiistejä aikuisia koiria 😀

DSC_3182

Nämä kaksi kulkee aina oikealla puolella omasta tahdostaan…

DSC_3183

Ja pojat painaltaa edellä…