Uusi vanha kampaus

Posted on

Pupu sain vanhahtavan tyylisen kampauksen. Samanlaisia oli aikoinaan minun koirakorteissani kotivillakoirilla. Monien silmiin se on outo viiksineen, mutta itse olen aina tykännyt mallista. Nykyään rungossa on kauheasti karvaa ja tuolloin taas ajettiin rungosta kaikki karva pois. uvissa Pupu on vielä pesemättömänä, kun ei ne entisajan kuvissa olleet koiratkaan viimesen päälle laitettuja olleet. Korttien kuvia esim TÄÄLLÄ, TÄÄLLÄ ja TÄÄLLÄ.

DSC_3871-001

DSC_3913-001

DSC_3920-002

DSC_4044-001


Koiranelämääkö?

Posted on

Joskus sitä miettii koiranjalostuksen järkevyyttä… Etenkin kun on pessyt, föönannut ja selvittänyt, jälleen kerran, parin pojan turkin. Rakenteesta on puhuttu paljon, mutta turkeista ei niinkään. Onko oikeasti järkeä jalostaa koiria, jotka takkuuntuvat pahimmillaan päivässä – parissa ja ulkonäkö vaatii jatkuvaa pesemistä. Sateisella kelillä, lumessa, kurassa, koira tietenkin takkuuntuu ja turkki menee huonoksi välittömästi. Miten sellainen koira voi elää täysipainoista koiran elämää, jos vertaa vaikka sileäkarvaiseen turkkiin. Ei ole koiranelämää olla takussakaan. Jotain on pielessä, kun koira ei voi syödä ruokaa, ilman että korvakarvat pitää paketoida, niin ettei ne ole ruuassa (ja siellä ulkona kurassa). Tukka pitää laittaa kiinni, jottei se hankaa silmiä tai poista koiran näkyvyyttä, pahimmillaan turkki silmissä voi aiheuttaa silmätulehduksia. Pompuloita pitää vaihtaa usein, jottei niiden alla oleva karva takkua. Ja nämä asiat koskee aikalailla tietenkin näyttelykoiria, joilla halutaan pitää turkki, mutta myös kotikoiria, joiden turkki on luvattoman usein pitkänä ja  takussa, vaikka ne voisi olla lyhyeksi ajeltuja.

Olen aina sanonut, että meillä koirat saavat elää täysipainoista koiranelämää turkeista huolimatta, näinhän se on. Mutta silti sitä miettii, kun koirat pääsevät ihanalle metsälenkille kosteaan syyssäähän, koirat nauttivat ja painaltavat menemään… kunnes… turkin alaosa on niin täynnä oksia ja muuta metsän roskaa, että eteneminen pysähtyy. Oksia pitää riipiä turkista jo kävellessä, jotta eteneminen taas onnistuisi. Kotiin tultua saakin alkaa setviä turkkia risuista ja männynkävyistä, turkki on taas takkuuntunut ja pitäisi tehdä täyspesu, tunnin metsälenkin perään… Ja jos huomenna mentäis taas vaikka sorakuopalle juoksemaan, pitäisi taas tehdä täyspesu, koska märkä hiekka on täysi turkin surma. Jos multa kysytään, niin koirat olisi onnellisimpia pitkät liehuturkit lyhyeksi ajeltuna ja partakarvat säästettynä…

Treenaamme Rally-Tokoa usean löytökoiran kanssa. Sekarotuisia ja elämäänsä tyytyväisiä karvakorvia, joita ei turkkihuolet vaivaa. Sen verran monta vuotta olen näyttelyturkkeja laittanut, että tuntuu jo siltä, että seuraava koira voisi olla jo helpompi turkiltaan 😀 Miten paljon lisää saisi vapaa-aikaa, jos ei tarvitsisi viettää tuntikausia viikossa pesuhuoneessa ja föönin varressa… Nyt kun on töissä, jokainen tunti on kullan arvoinen.

1146600_10151633483388865_1438400947_n

Pupu jo luopui taas turkistaan häntäleikkaukseen mennessään, näin ei tarvitse takkuuntua, kun on muutenkin kipeänä.

1150830_10151645984718865_297275189_n

Turkinhoidon unelma sää, kuiva ja aurinkoinen, ikävä kyllä suomessa ei aina ole tälläistä…


Ei onneksi…

Posted on

Hupi todellakaan ole penaalin terävin kynä. Tänä aamuna menin rauhassa pissattamaan koiria pihalle, ihana aamu, aurinko paistoi ja linnut sirkutti… Rauhallista kunnes huomasin Hupin hiipivän kaulapitkällä nurmikolla, kohti lintua! Vielä lentokyvytön rastaanpoikanen kökötti nurmikolla ja Hupi oli jo nenä siinä kiinni. Yritin hieman kutsua koiraa pois ja pelkäsin teurastuksen alkavan ihan kohta, etenkin kun lintulähti röpiköimään huutaen karkuun ja samaan aikaan poikasen vanhemmat teki hyökkäyksiä ilmasta käsin. No onneksi Hupi on hieman hömelö, se katseli vain ihmeissään ja lähti pissalle 😀

Pupu ei ole vieläkään matkalla kohti nyöriä, en mä ole raaskinut vielä 😀 Se näyttää liian kivalta pörröturkissaan, eikä juurikaan takkuuntunutkaan. Mut emmä tiiä oisko siitä kehiin kummassakaan tukassa, karvan kärki sillä on aina ruskea, mutta harmaata on se loppu osassa kohtaa turkkia, kuten päässä. No ehkä 3 vuoden päästä veteraanikehissä saisi olla harmaa pää.

Edelleen tukka pörrönä

Karvanpäät ruskeat, mutta alta harmaata…


Operaatio nyöri

Posted on

Muutama vuosi sitten päätin kokeilla Pupulle nyörejä. Se kokeilu ei päättynyt hyvin, kun Pupu takkuuntui ihosta haisevaksi panssariksi. Nyt olen edelleen ihaillut nyöriturkkeja, etenkin Hihhii kennelin Asta koiraa (KUVA), jolla on kauniin ohuet nyörit. Monesti nyörikoirat alkaa haisemaankin, mutta Astaa olen nuuskutellut, eikä se ole haissut. Nyörikoira on alun jälkeen todella helppohoitoinen verrattuna tunteja kestäviin kuivauksiin ja trimmauksiin. Nuorena nyörittyneillä ruskeilla värikin pysyy paremmin.

Villakoiran turkki nyörittyy itsekseen, kun sitä ei harjata. Koko ajan pitää huolehtia, että turkki on ihoon asti auki ja nyörit on irtonaisia. Villakoira on melkoisen erinäköinen nyöreissä, hyvin eron saa vuoden 2009 kuvista, joissa Pupu oli siskonsa kanssa samassa näyttelyssä. Pupun sisko on siis nyörivillakoira.

Pupu pörröturkissa

Pupun Dooris sisko nyöreissä

Pupun lähtötilanne

Ja sitten palkint pönötyksestä

 


Pupu vaihtoi mallia

Posted on

Pupu kävi tänään pesussa ja vaihtoi kevyeen kevätcontinental leikkaukseen. Haluaisin kasvattaa vähän pidempää tukkaa Pupulle ja silloin vaihtoehtona pesujen  ja kuivauksen helpottamiseksi on nyörit tai tuo paljaspeppu continental. Nyt Pupu näyttää taas ihan villakoiralta ja meidän nuorin on tänään moneen kertaan ilmoittanut, Pupu on villakoira 😀 . Ajelin pepun myötä karvaa 2mm terällä, jottei ole ihan nahkapaljas, kun vielä lupaavat noita pakkasiakin. No eipä Pupulla ole koskana paleltanut paljaassakaan kampauksesssa, ei se ehdi sitä huomaamaan. Käytiin sitten kuvaamassa pellolla kuvia uudesta tukasta ja normaalia hankirallia meno oli.

Pupun uusi continental leikkaus, tällä kertaa ilman peppupalloja.

Hieno takaosa tuli näkyviin taas 🙂

Ei ihan kaljupylly

Pomppaa

Ja sinne uppos 😀

Jänes

Vauhdissa mukana tietty pieni musta varjo

Jonnekkin tänne se lumipallo katosi

Kauhea kiire

Jekku pomppi omiansa, se ei lähtenyt mukaan urpoiluun

Jekku pönöttää

Pää <3

Pojat


Turkinhoitoa ja täystuhoa

Posted on

Olen viime päivät kasannut kotisivuille uutta turkinhoitosivua ja päivittänyt vanhaa. Olen koonnut sivulle niitä tärkeimpiä asioita turkinhoidosta, sekä sieltä löytyy myös Jekun Turkkitaikan kanssa tehdyt turkkiaine testailut. Sain siis kotiini rivistön pieniä näytepulloja ja siitä pesu kerrallaan kokeilin Jekkuun aineita 😀 Muutkin koirat saivat osansa näistä testeistä. Tulokset oli kyllä hämmästyttäviä. Pelkällä shampoon vaihdolla pystyi muuttamaan aikalailla turkkia superpörröisestä kauniisti laskeutuvaan. Puhumattakaan Hupiin tulleista väri eroista, väriä korostavalla musta väri korostui ja valkoisen koiran shampoolla harmaa tuli esiin.

UUSI SIVU LÖYTYY TÄÄLTÄ

Ompelin Hupille myös muutaman uuden takin. Toisesta tuli kyllä hieno. Se oli vanhasta toppatakistani tehty. En tehnyt takkeihin vatsaosaa, jotta takkuntuminen olisi mahdollisimman vähäistä.

Hupista on hampaiden vaihtumisen aikana löytynyt pieni täystuho. Onneksi kohdentaa tuhonsa omiin leluihin. Röhkivältä latex possulta irrotettiin yksitellen korvat ja etujalat, sen jälkeen possu meni turvallisuus syistä roskikseen. Eilen löytyi kahtia revitty Skinneez haisunäätä, sellainen litteä auton alle jääneen näköinen… Muistan kyllä että kasvattaja varoitti jostain tälläisestä 😀

Hupista on tullut myös niin iso ja tottelevaisempi, että se sai myös häädön keittiöstä ruokailujen aikana. En ole vielä jaksanut sitä ajaa pois, kun ei osannut vielä siihen tarvittavia käskyjä ja keskittymiskykykin pennulla ei riitä niin pitkäksi aikaa. No nyt päätin aloittaa ja muutaman kerran koira yritti tulla keittiöön aamupalan aikana, mutta uskoi sanallista käskyä. Meni aivan yllättävän helpolla, ilmeisesti katsoi mallia aikuistakin koirista. Keittiöön saa tulla, kunhan kaikki ovat nousseet pöydästä ja tässäkin Hupi otti mallia harjakoirista,  jotka jo osaa säännöt.

Hupi voidaan myös julistaa sisäsiistiksi, papereita ei ole enää missään. Toki satunnaisia vahinkoja vielä voi sattua, mutta ne nyt on ihan omistajan vikaa. Yötkin menee jo täysin pissimättä. Kyllä nää pojat on olleet aikaisia, Jekku vajaa 4kk ja Hupi 4½kk, kun aikanaan tytöt oppi välillä 6kk-ei ikinä…

Tätä on pika pissalla käynti suojasäällä…

Hupin uusi hieno takki

Tälläinen takki on, ei vatsaosaa takuttamassa.

Hupi harjoittelee tärkeää koirataitoa, keittiöön ei ole asiaa, kun siellä syödään. Näkymätöntä rajaa ei saa ylittää.


Trimmailua

Posted on

Pupu alkoi näyttämään jotenkin epäsiistiltä jo nyt, kun edellisestä trimmauksesta oli vain 1kk, niin ex-tempore tänään sen laitoin kuosiin. Turkkia ei tarvinnut juurikaan leikata, malli oli pysynyt, mutta kuonon, korvat ja hännän ajelin. Mutta todella nopeasti nyt karva kasvaa ja niin kasvaa kynnetkin. Tuntuu, että kerta viikkoon kynsien leikkuu on liian hidasta ja yleensä tuo turkki on vasta 2kk jälkeen muuttunut metsäläisen näköiseksi. Epäilen tuota viljatonta ruokaa, joka sopii todella hyvin. Pupu ei ole enää syönyt vaatteita eikä hiiva ole vaivannut.

Naomi on nyt kakannut joka päivä sisälle, satunnaisesti pissaillutkin. Vaihdoin sille nyt ruokaa, jos siitä olisi apua, vaikkakin tähän asti ruoka on sopinut ja sitä ei ole mitenkään muutettu/vaihdettu. Ulkonakin käydään nyt kuin pikkupennun kanssa, jotta ei tarvitse tehdä sisälle…

dsc_7680.JPG
Näin hyvin turkki on kasvanut.

dsc_7684.JPG
Vähän trimmattiin terrieri-malliin.

dsc_7689.JPG
Kaikkiin kuviin tunki yksi assistentti…

dsc_7700.JPG
Näyttelykoira normitilassa. Turkin pentukarva helmat kihartuu, aikuisturkki pysyy suorana.

dsc_7709.JPG
Ja taas joku assistentti kuvissa 😀


Puudelointia ja erikoisnäyttely

Posted on

Pikkuinen toyvillakoira Manta kävi meillä taas trimmissä. Pyysin tällä kertaa, että voin itse sen pestä ja föönaa, niin sain vähän paremmin leikottua. Neiti kyllä oli tällä kertaa ihan nätisti, pientä vastarintaa välillä, mutta suostui toimenpiteisiin. Karva oli kasvanut mahtavasti ja kuonossakin oli jo monen sentin parta. Mutta on noita pieniä villoja ihana saksia, kahden korian edestä jäi karvaa ja sisältä kuoriutui kaunis neitokainen.

Eilen oltiin erikoisnäyttelyssä, jossa 73 koiraa harjakoiria ilmoitettuna. Tuomari antoi Jekulle ERInomaisen, mutta ei sitten sijoittanut Jekkua pidemmälle. Häntä ja olkapäät ei olleet tuomarin mieleen.
Kehässä Jekkua ei aluksi kiinnostanut ollenkaan namit ja mietin, että mistä nyt taas tuulee. Kun palasimme kehään yksilöarvosteluun oli käytös taas moitteetonta ja poika esiintyi kuten ennenkin.

Tuomari: Stuart Payne, Iso Britannia

Masculin Head. Balanced and refined. Eye of correct shape. Excellent mouth. Would prefer better layback of shoulder. Well bodied. Coat of correct texture. Wery well presented. Moved ok whit level topline. Tail a little tight over the back. 

Maskuliininen pää. Tasapainoinen ja hienostunut . Oikeanlainen silmien muoto. Erinomainen suu. Toivoisin paremmin viistoutuneet olkapäät. Hyvin rakentunut. Oikeanlainen turkki. Hyvin esitetty. Liikku ok hyvällä ylälinjalla. Häntä on vähän liian tiukasti. selänpäällä. 

ERI

2012-08-27-manta-pesussa.jpg
Mantan muodonmuutos, ennen ja jälkeen. 

kaivari2012teelmaki.jpg
Kekku kehässä Kaivopuistossa (Kuva: Kati Teelmäki)

378267_10151131915548114_541885720_nzita2012teelmaki.jpg
Esitin näyttelyssä taas ihanan Zita nartun (Aquacrast Empress ti Crestinys, vasemmalla). Zita sai ERIn ja sijoittui avoimissa nartuissa neljänneksi. (Kuva: Kati Teelmäki)