Mr. IsoEgo

Posted on

Käytiin Jaanan pihalla leikkimässä kolmen keskarivillapojan kanssa. Jekku oli nyt kai ekaa vai toista kertaa mukana ja voi että, ei meinannut herra IsoEgo mahtua pijalle poikien kanssa. Pojille piti murista ja yrittää nousta selkäänkin, mutta onneksi muut pojat piti Jekkua silkkana pojan kloppina ja eivät kummemmin suuttuneet sen urposta käytöksestä. Olisi kyllä saanut joku hieman näyttää kaapinpaikkaa pojalle, niin oppisi olemaan. Aikaisemmin ei ole harjakoirien seassa ole ollut moista käytöstä, joten tämä tuli ihan puun takaa.

Toissa päivänä käytiin vetäsemässä taas pyörälenkki Urpon ja Turpon kera. Jekku veti taas kuin hullu ja onneksi oli nuo uudet Y-valjaat, niin ei ihan niin hönkinyt henkihieverissä. Tuntui että Pupu otti suht rauhallisesti, mutta Jekku halus mennä vaan täysiä. Vajaa 5km vedettiin ja sen jälkeen olikin ihan läkähtynyt olo. Mutta kun iltapäivällä tuli vieraita, niin energiaa taas riitti, vaikka luulin koirien olevan väsyneempiä 😀 Ei niitä saa millään puhki kävelytettyä tai juoksutettua. Eilenkin käveltiin päivällä reilu 5km ja illalla 3-4km ja silti koirat jaksoi juosta pihalla ja leikkiä…

Naomilla on viikon päästä se sydän ultra… Toivottavasti jotain selviäisi. Naomilla on välillä huonoja päiviä, kuten eilen, kun tärisytti pitkin päivää maatessakin. Ja yhtenä päivänä kun oli pesu ja trimmi, niin koira meni niin väsyneeksi, ettei tullut edes kerjäämään, kun paistoin jauhelihaa tai  kun syötiin ruokaa. Tavallisesti Naomi olisi ollut päivystämässä, nyt se ei jaksanut. Mulla on hyvin epäileväinen olo, että elääkö Naomi enää syksyyn asti. Toiaalta välillä on niitä hyviäkin päiviä…

050620121055.jpg
Aslan ( Bazaar’s Catch A Flying Dream)  ja Jekku ottaa mittaa toisistaan.

050620121056.jpg
Lali (Regenfiel Lysander), Aslan ( Bazaar’s Catch A Flying Dream), Mr IsoEgo Jekku ja Pupu riehumassa ja säntäilemässä pallojen perässä. Kuvista puuttuu Vanha Simba herra (Madelief’s Lucky Lionheart), joka oli pääosin pallon kanssa jalkojen luona.

030620121048.jpg
Joku poika on ihan läählääh lähes 5km juoksulenkin jälkeen, mutta ulkonäkö huijaa, pojassa riitti vielä virtaa iltaan asti 😀 (pikkuneiti on jo päästetty peräkärrystä pois).

050620121053.jpg
Pupun mystinen tapa viikata joko yksi jalka tai välillä molemmat jalat alle maatessa 😀


Limboa ja elämää

Posted on

Käytiin eilen illalla harjakoirien vaateillassa Ullan luona. Limbo loves dogs oli siellä myymässä koirien vaatteita. Ilolle löytyi sieltä ihana pääkallo haalari röyhelöllä ja pallomekko. Ilo oli muutenkin hitusen reippaamalla mielellä, ihan kuin pahin alkaisi helpottaa. Ruokana on nyt ollut puoli raaka lohi (hitusen kypsennän mikrossa, jotta maistuu) ja parsa. Paino oli eilen noussut jo 25g, vähän, mutta meille niin paljon.

dsc_1523.JPG
Ilpan uusi mekko

dsc_1527.JPG
Ilpan pähee röyhelöhaalari

20052011979.jpg
Pupu on sitä mieltä, että jokaiselle isovillakoiralle pitäisi olla oma poika, mieluiten 3 😀 . Poikia väsymättömämpiä leikittäjiä ja lelun piilottajia saa hakea!

20052011984.jpg
Piha-aidan takana. Huvittavaa, kun ne tuolla pysyy, vaikka ei paljon tarvitsis, että aita kaatuu.

20052011986.jpg
Yhyy, pieni hylätty harjis…


Pupu ennen ja jälkeen

Posted on

Huomasin yhtäkkiä, että Pupu oli pesty ja laitettu viimeksi 9.4 eli melkein 2kk sitten. Laitoin sen sitten tänään, koska tiesin, että lyhyellä turkilla siihen ei kauaa mee. Koska oli viime viikonloppuna taas kahden nyöriturkin vaikutusalueella, Doriksen ja Mimmin (Uskomattoman Musta Mimmi), niin ajattelin taas yrittää, jos pohja olisi hyvä. Pupulle ei oltu siis kahteen kuukauteen tehty yhtään mitään, ei pesty, ei harjattu, ei kammattu, joten sikäli lähtökohta oli sopiva. Pesu sujui sutjakasti ja kuivailin koiraa kaukaa turbolla. Tuo turbo kun on niin voimakas, että tukka suoristuu ja aukenee pelkästään ilman voimalla, jos läheltä puhaltaa. Turbolla sain hyvin tarkastettua, että 2 kuukaudessa naruttunut turkki, ei ollut mistään kohtaa takussa ja narujen välissä kauniisti iho paistoi. Turkin täydellinen alasveto oli siis täysin oikea ratkaisu viimeksi, siis ihoa myöten ajelu. Kaikki se tumppuuntuva ja ihoa pitkin takuttuva oli poissa, eikä ollut palannut. Niinpä uskalsin jättää turkin taas harjaamatta. Katotaan tuleeko mitään kesän aikana vai meneekö hermo ja tukka taas lähtee alas 😀 .

Haaveena olisi täysturkkinen nyöri, jossa koira on peppuja myöten nyöreissä (KUVA, KUVA2, KUVA3). Mutta jos ei onnistu, niin sitten varmaan pitää leikata continental nyöriksi, eli samalla lailla kuin muut suomen nyöritukat. Nyöriturkkihan on se villakoira alkuperäinen tukkamalli, sillä ei ennen ollut föönejä ja karstoja saati edes taitoa tai halua laittaa villakoiran turkkia. Tässä muutama vanha kuva villakoirista KUVA ja KUVA2 .

Tässä Pupusta ennen ja jälkeen kuvia.

dsc_2612.JPG
Ennen pesua ja ajelua. Todella karvainen partanaama (sen huomasi, kun kuonopanta alkoi upota kuonon sisään 😀 )

dsc_2618.JPG
Sisältä löytyikin kaunis naama.

dsc_2624.JPGdsc_2620.JPG
Pupun nyörin alkuja, kuvaa klikkaamalla kuvan saa isommaksi.

dsc_2634.JPG

dsc_2650.JPG
Ja sit nää kaksi auringon palvojaa… Kivasti huomaa, että sapuskat sopii, kun Naomin silmät ei tuon enempää nykyään vuoda.


Onnea Wilma!

Posted on

Onnea Wilma! Olisit tänään täyttänyt huimat 12 vuotta. Olit varsinainen Hallowilma… Haukuit kaikki aina ja kaikkialla, pissasit ja kakkasit joka yö pesuhuoneen lattialle, toko kentällä olit superhyvä. Hetkittäin kaipaan, mutta Ilo on hyvin ottanut sinun paikkaasi, joskin hieman parempana painoksena 😉 . Jouduimme luopumaan Wimmasta 7 vuotiaana, kun patella polvissa paheni…

WILMA KENNELLIITON TIETOKANNASSA 

wilma12vk.jpg
Wilma 12vk, lupaava, mitä nyt alaleuka jo harmaa

wilmakaunis.jpg
Wimma valmiina kehiin.

copy-of-p3270010-1.JPG
Hyvin harmaana loppuajasta, takana mustana pysynyt Pilvi.

kaunismini-1.JPG




Mystinen mahalaukun laajentuma ja kiertymä

Posted on

Kyselin villafoorumilta ideoita ahneen Unin ruokintaan. Mietin olisiko parempi syöttää kaksi kertaa päivässä, että maha ei olisi tyhjä vai kerran päivässä, että koira tuntisi, että maha on joskus täpötäysikin. Unihan on pohjaton ruokatottumuksiltaan. 15kg menisi hyvin helposti. Keskusteluissa nousikin esiin mahalaukun laajentuma ja kiertymä. Olin tämän taudin sulkenut pois ajatuksista, sillä en ollut pitänyt isovillaa isona rotuna, vaan keskikokoisena lähinnä. Mutta pikainen googletus kertoikin, että syvärintainen isovilla kuuluu riskirotuihin. Saatuna tuo on hurja, koira voi kuolla muutamassa tunnissa ja vaikka hoitoon pääsisikin ajoissa, riskit kuolemaan on suuret.

Riskit saada:

-syvä ja kapea rintakehä
-suuri kokoinen rotu
-stressiherkkä yksilö
-ruokailu ennen lenkkiä tai heti lenkin jälkeen
-kupin nostaminen ylätasolle (ennen suositeltiin juuri tätä isoille koirille)
-kuivaruoka pelkästään ruokana
-kuivaruuan tarjoaminen kuivana (mahassa turpoaminen)
-ahnehtiminen  (niin veden kuin ruuan)
-isot ruokamäärät
-jne

Karmeaa katottavaa, mutta Unilla toteutuu aika lailla kaikki nämä ruokailuun liittyvät riskit… No en ole tämmöisiä asoita edes tietoisesti osannut varoa.

Ehkäisykeinot:

-ruoka tarjoillaan lattiatasosta
-teolliseen ruokaan laitetaan lisukkeita
-ruoka tarjoillaan tunti ennen lenkkiä tai tuntilenkin jälkeen
-ruokinnan muutokset tehdään hitaasti
-ruokinta kaksi kertaa päivässä
-ruoka turvotettua ja mahdollisimman vähän turpoavaa

Lisää infoa vaivasta löytyy googlella, sekä näistä linkeistä LINKKI 1 ja LINKKI 2

En aio tästä edelleenkään ottaa stressiä, maailma on kaiken maailman tauteja ja komplikaatioita täynnä, mutta noilla pienillä ruokinta nikseillä voin kumminkin hyvin kivuttomasti pienentää riskiä, joten miksi en tekisi sitten niin.


Melkein kävi hullusti…

Posted on

Eilen illalla Pupu yritti nousta lattialta ja kiinnitin huomiota, kun jalat oli ihan spagettina. Kun koira vaivoin pääsi ylös, se jäi nojaamaan sohvaan eikä reagoinut kutsuun. Yritin saada kontaktia koiraan joka vaipui lattialle, mutta silmät vaan painuivat kiinni. Pikainen vilkaisu suuhun ja totesin ikenien olevan vitivalkoiset. Tarkistin vielä muilta koirilta, minkä väriset ne pitäisi olla. Koira oli ihan tavoittamattomissa ja veltto. Äkkiä soitto Viikin eläinsairaalaan ja sieltä suositus tulla näyttäytymään. Katselin vielä hetken, pystyikö koiraa kuljettamaankaan vai kuoleeko se olohuoneen lattialle. No hieman Pupuun sain eloa ja eikun matkaan keskellä yötä. Klo 24 aikaan olimme Viikissä, siellä oli ruuhkaa, koska oli joku hätäleikkaus menossa. Koira oli edelleen aivan flegmaattinen, käveli kyllä vastaanotolle, mutta tilaisuuden tullen painautui makaamaan jalkoihin. Edes paikalle tullut hoitaja ei saanut sitä riemastumaan kuten yleensä. Oli outoa pitää Pupu täysin löysin hihnoin.

Menimme odottamaan lääkäriä ja sitten Pupu tultiinkin hakemaan tarkempiin tutkimuksiin. Kun Pupu lähti ultraan, minut pyydettiin mukaan. Ultrassa ei löytynyt mitään hälyttävää. Samalla otettiin myös neulalla pissanäyte, mutta sekin oli puhdas. Ultrasta sitten Pupu laitettiin tippaan ja odotettiin verikokeiden tuloksia, niitä odotellessa kävimme vielä röntgenissä kuvaamassa koiran vatsan. Siellä näkyi paljon ruokaa ja kaasua. Kaikki toimien ajan koira oli hereillä ja rauhoittamatta, se kertoo paljon siitä kuinka flegmaattinen Pupu oli. Verikokeiden tulokset tuli ja vain maksa-arvo oli koholla. Se viittasi vatsaperäisiin ongelmiin, jotka yleensä nostavat arvoa. Tippa alkoi vaikuttaa ja koira virkistyä. Kohta se jo yritti hurmata eläinten hoitajia ja läpsi niitä tassulla.

Näillä näkymin ongelma johtui alkuviikon syömättömyydestä ja oksentelusta, joka oli johtanut kuivumiseen ja mahdolliseen ruuansulatuskanavan infektioon. Vierasesinettä vatsassakaan ei voitu pois sulkea (esim. sukka). Lääkärissä Pupu sai oksennuksen esto ja vatsalääkettä. Reseptillä tuli antibiootti, oksennuksen estolääke, mahalääke sekä parafiiniöljy. Kotiuduimme, Pupukin suht reippaana omin jaloin klo 5 aamulla.

Nyt sitten meillä on kuukauden näyttelykielto. Emme voi lääkityksien takia osallistua Hämeenlinnaan, Tuusulaan eikä Hyvinkäälle, mutta viis siitä, koira on elossa. Maksa-arvojen kontrollikäynti pitää käydä kuukauden kuluttua. Kokemuksena tämä oli karmaiseva. On kamalaa istua olohuoneen lattialla koiran pää käsien välissä ja yrittää saada siihen jotain kontaktia…

dsc_9388.JPG
Tässä muutama tunti ennen ongelmia…


Hoitopoikia

Posted on

Meillä oli tänään Simba ja Vinski hoidossa, kun Jaana lähti päiväksi Lappeenranna näyttelyyn, Lalin kanssa. Ensin vähän itkettiin mamin perään, mutta sitten sopeuduttiiin tilanteeseen. Vinskikään ei ihmeemmin piirittänyt tyttöjä vaan kaikki koirat lähinnä makailivat. Lenkilläkin kävin 5 koiran voimin ja en ollut normaalia solmummassa. Omat koirat kuin osasi kävellä sekä Vinskikin, Simba vaan veti kuin höyryveturi edellä 😀 .

dsc_6543.JPG
Hässäkkää porukan kesken.

dsc_6575.JPG
Villakoiria pyörii pitkin lattioita :DKoko ero näkyy hyvin.

dsc_6562.JPG
Iso, keskari ja kääpiö

dsc_6580.JPG
Vinski, Toyway Xtra Special

dsc_6584.JPG
Vinski, Toyway Xtra Special 

dsc_6593.JPG
Simba, Madelief’s Lucky Lionheart

dsc_6602.JPG
Koko poppoo yhdes koos.

dsc_6629.JPG
Vielä Ilo illalla pestynä ja tassukarvat lyhennettynä normaalia lyhyemmäksi.


Valmista on…

Posted on

Tyttöset on valmiina ja laitettuna huomista näyttelyä varten. Molemmilla oli takkuja etujaloissa ja kyljissä, ne johtuu siitä, että tytöt leikkii keskenään niin, että purevat toisiaan kylkiin ja etujalkoihin. Ilo ja Nao nuohoo niin päivittäin. Saa nähä millasia räjähtäneitä taas huomenna jo on, kauneus kun on katoavaista. Ja tietysti on kauheesti pakkasta, joka tekee sen, että molemmat on huomenna tukka pystyssä, kun ei ole voinut jättää turkkiin hoitoainetta.

Koiranettiin oli tullut koirien kuolin syyt näkyviin… Oli hurjaa luettavaa meidän ex-tytöt, vaikka itse kuolinsyyt naputtelinkin.

ROOSA

WILMA

PILVI