Rakastan aina vatvoa asiaa, mikä oli se seuraava koira ja rotu. Enkä ole ainut ystäväpiirissäni 
.
Olen jumittunut kahteen rotuun, ensin villakoiraan ja sitten uskalsin harpata harjakoiraan ja koin positiivisen yllätyksen. Harjakoira vaikutti täydelliseltä minulle, mutta lopulta sitä ei voi tietää, kun ei ole kokeillut muita rotuja Haavekoirani, melkoisen epätodellinen kylläkin, olisi kuin Naomi, mutta hitusen enempi virtaa. Eli hillitty, haukkumaton, tarpeen vaatiessa reipas, mutta ei sekoa, jos ei tänään pääsekkään remuamaan ja saa aktivointia. Ottaa iloisesti vieraat vastaan, mutta ei ahdistele vieraita ylenpalttisella riehumisella ja sinkoululla. Karvaa ei lähde. On sisäsiisti. Koiraa voi tarvittaessa kouluttaa ja se toimii pienilläkin eleillä tarvittaessa (no Naomilla on jo sen verran ikää, että toimii kuin ajatus). Siis sellainen helppo perhe ja kotikoira, josta saa tarvittaessa kaverin jollekkin tokokurssille ja näyttelykehään, mutta joka on kumminkin helppo. Tiedän, että tälläisiä koiria on paljon olemassa, olen törmännyt useisiin.
Alanko mä tulla vanhaksi, kun haluan helpon koiran Koko ikäni olen toiminut energisten ja vaativienkin koirien kanssa. Mutta sitten kun näkee ihmisiä, joiden ei tarvitse tehdä erityistoimia koiriensa kanssa, sitä miettii, että hei, tästä voisi selvitä paljon helpommallakin. Etenkin kun laumassa on jo kaksi energista jäsentä, niin tähän soppaan vielä yksi virtaveikko olisi ehkä jo vähän liikaa. Toisaalta, minulta on kyselty, haluanko todella rauhallisen ja möhkiäis koiran. Olen tiputtanut 15 kiloa painostani ja matka jatkuu vielä 30 kiloa ja kuulemma sen jälkeen olen niin laiha ja energinen, etten jaksaisi mitään rauhallista koiraa
Ei taida ihan vielä vaan olla pennun aika. Naomin tilanne on nyt niin pinnalla, että sen selvittäminen on nyt ykkösasia. Lisäksi on tietenkin Urpon ja Turpon pitäminen liikkeessä ja poissa hölmöilystä (Pupu on tietenkin se Urpo ja Jekku on Turbo). Mutta näitä on niin ihana pohtia ja vatvoa Ja ne joita asia kiinnostaa, niin haavelistalla löytyy niin ceskyterrieri, shih tzu kuin harjakoirakin ja on siellä keskikokoinen ja kääpiövillakin, jos tästä kauheen energiseksi ja reippaaksi alkaa itsensä tuntemaan Ei sitä tiedä minkä otuksen elämä sitten tuo eteen, kun on sen aika. Enemmän merkitsee yksilö, kuin rotu.
The täydellinen koira
Urpon ja Turpon normi meiningit <3
Kun rinsessa ravistaa, on normaalia, että vatsanahka hölskyy mukana
