Vähemmän lenkkeilyä…

Posted on

Nyt trimmauksen jälkeen Hupi on näyttänyt hassulta, se näyttää naamastaan ihan oikealta terrieriltä, jonkinlaista tyylikkyyttä tuli ilmeeseen. Oletin, että vaaleammat kohdat hartioilla olisi vain siitä, että siinä on ohuesti trimmattu, mutta nyt katselin päivänvalossa, että voisi siinä ehkä ollakkin jo vähän vaaleampaakin… No saapa nähdä. Näissä on vähän sama kuin harmaissa villakoirissa, joka trimmissä kun turkin ajalee, tulee aina harmaampi ja harmaampi.

Pikku neiti on vuorostaa kuumeessa, joten joudutaan varmaan huomenna veivaamaan ulkoilutuksia. Onneksi on tuo oma piha, johon koirat  voi turvallisesti päästää. Ja onneksi perheessä on useampi innokas lenkittäjäkin. Ja sekin, että nuo aikuiset otukset ei onneksi kiipeä seinille, vaikka joutuisivat muutaman päivän vähän vähemmälle lenkkeilylle. No Jekussa sen vielä näkee, lenkille päästyään vetää ehkä normaalia enemmän ja on vähän innokkaampi, mutta kotona sitä ei näy.

Olen edelleen ollut häikäistynyt tästä pennusta. Meillä on edelleen lähes kaikki matot lattialla, mm. isot matot olohuoneessa ja eteisessä. Hupi tekee edelleen asiat pääosin ulos ja jos sinne ei huomaa viedä, koira käy paperilla. Ei meillä kyllä näin siistejä ole ollut kukaan, joka on meille pissiväisenä tullut. Jekkuhan tuli jo ihan siistinä 4kk iässä, sillä ei pidetty edes papereita.

dsc_9538.JPG
Tippuneet, pakastuneet omenat maistuvat kaikille…

dsc_9677-001.JPG
Jekun ja Hupin upeat näyttelyhihnat. Nyt siis Hupikin sai oman. (Tekijä Dog accesories buy Noon4)


Eka ceskytrimmi

Posted on

Nyt se on sitten tehty, eka ceskytrimmi. Toivottavasti meni edes oikein, mutta kyllä sitä tuijotti ohjetta, konetti pätkän, tuijotti ohjetta, konetti jne.Silti pikkasen sai miettiä, mitenhän alas edestä otetaan, miten alhaalta kylkikarvat ajetaan ym. Pitää tarkistaa seuraavaa trimmausta varten. Lisäksi mitään partoja ym ei vielä voi muotoilla, kun niiden pitää antaa vaan kasvaa.

Pesussa pikku miehellä oli taas taktiikka, juokse niin tämä voi loppua 😀 . Liukasta pientä makkaraa on haastava pitää pesussa kiinni, etenkin kun se on saippuoitu. Föönaus sujui paremmin kuin viimeksi, tein sen nyt vielä kaiken lisäksi pöydällä. Ensiksi pöydällä opetin, että jos menee reunalle, niin voi tippua. Siis pidin koirasta kiinni ja annoin sen kävellä reunalle ja hieman ylikin jos siltä tuntui, näin koira itse hoksaa, että reuna loppuu ja kääk. Tippumaan ei missään nimessä päästetä ja muutenkin koko ajan pidän pentukoiraan tuntuman ja valmiina ottamaan kovemman otteen, jos ei muistakkaan ja päättää liueta paikalta. Aikuiset  nyt osaakin jo varoa. Mutta hyvin se sujui. Föönatessa tuli aluksi pientä mutinaa, mutta viime kertaiseen huutoon verrattuna meni yllättävän hyvin. Erityisesti harjoiteltiin pään ja parran kuivaamista, koska tulevasuudessa ne tulee olemaan ne haastavimmat paikat. Trimmauskonettakin aluksi yritti pakoilla, mutta kunhuomasi, ettei siinäkään auta venkoilut, niin antoi trimmata ihan rauhassa. Paras on pennun alkaessa sännätä ja sätkiä, on vaan pysähtyä, tiukentaa hieman otettaan, ettei pentu tipu ja pitää yksinkertaisesti pentu aloillaan, kun pentu rauhoittuu jatketaan, kuin homma olisi aina sujunut, kuin leikki. Koneita ei sammuteta tms riehumisen ajaksi, vaan vain odotetaan se hetki.

Kekku pääsi pesuun Hupin perään ja vitsi se tuntui painavalta Hupin jälkeen 😀 Toisaalta se vaikuttaa myös niin vanhalta viisaalta, joskin osaa nuo aikuisetkin yrittää. Ne ei enää säntäile ja sätki pentujen tapaan, mutta osataan kyllä nyhtää käpälää kerta toisensa jälkeen otteesta pois tai ryömiä kilpikonna asentoon pöydän nurkalle 😀

dsc_9660-001.JPG
Minun pojat <3

dsc_9610-001.JPG
Hupi, huomenna 10 viikkoa.

dsc_9618-001.JPG

dsc_9645-001.JPG
Kekku 20 kuukautta. 

dsc_9635-001.JPG

dsc_9686.JPG
Jekun antenni.


Ensilumi

Posted on

Viime yönä satoi ensilumi ja mietin kuinka käy aamulla pissatuksen, kun on outoa valkoista maassa. Ei mitenkään, pentu kipitti sen kummemmin ihmettelemättä lumelle ja toimitti asiansa. Kaksi muuta, Jekku ja Pupu ei ottaneet niin rauhallisesti, se painoivat menemään senkin edestä. Naomi protestoi aamupäivällä ulos lähtiessä koko säätä. Kun puin muille takkeja ja pantoja, niin Naomi kaivautui vaan syvemmälle nojatuolin syövereihin. No se saikin jäädä sisälle. Pihalla annoin taas ensin poikien rallata pihalla kahdestaan ja vasta sitten päästin hetken päästä Pupun päästämään höyryjä.

Tein Hupille uuden takin, koska Ilon vanha alkoi näyttää jo melkoisen lyhyeltä. Tuntuu, ettei se ole kasvanut vielä yhtään, muta näköjään on. Painoa pojalla on nyt 2830g.  Tuo takkimalli on helppo. Leikkaa vain fleecestä selkäosan ja T-mallisen vatsaosan. Laittaa nepit kaulaan ja vatsaosaan neppipressillä ja takki on valmis. Ei tarvitse ommella ollenkaan, koska fleece ei purkaudu.

Josko sitä huomenna pesisi Hupin ja yrittäisi ekan kerran trimmata. Olen kerrannut, katsonut kuvia, etsinyt netistä ohjeita ymym ja vitsi että jännittää. En nyt usko että täysin saan pilalle trimmattua, mutta eka kerta ceskyä, eikä ole ihan varma mistä kohdasta ja minne asti…

2012-10-26-ensilumi.jpg

dsc_9398.JPG
Lumestä löytyi ihania omppuja.

dsc_9415.JPG
Hei isoveli, mitä sul on?

dsc_9452.JPG
Emmä pääse noin kovaaaaa!

dsc_9470.JPG
Olkaa vaan pihalla, mä en tule!

dsc_9482.JPG
Vauhdin hurmaa.

dsc_9484.JPG
Pienikin osaa.

dsc_9514.JPG
Ota kii jos saat! Jekku pensaan takana piilossa.

dsc_9485.JPG
Kaikki kolme leikissä mukana.

dsc_9542.JPG
Hupin uusi isompi takki.

dsc_9543.JPG

dsc_9578.JPG


Jekku taipui

Posted on

Viimein Jekku hyväksyi pennun ja paineli pihalla kahta sataa pentu enemmän tai vähemmän perässä. Tosin Pupu piti sitä ennen heittää takas sisälle jäähylle, sillä olen ollut pari päivää sairaana ja koirat on käyneet vain lyhyitä lenkkejä poikien kanssa. Pupulla oli selkeästi ylimääräistä virtaa, jonka takia sillä meni riehuminen ihan överiksi. Mutta Hupi ja Jekku leikki kahdestaan, tosin Jekkukaan ei tajunnut, ettei pikku tappijalka pysy perässä sen vauhdissa, joka on mitoitettu isovillan vauhtiin. Mutta Hupi yritti parhaansa minkä kintuistaan pääsi. Välillä revittiin lelua yhdessä. Kuvaaminen oli melkoisen mahdotonta, pikakiituria ja tappijalkaa oli hankala saada mahtumaan samaan kuvaan.

Pupu pääsi sitten ulos, kun kaksikko oli jo parhaat juoksunsa juosseet. Ja samalla ovenavauksella Naomi pääsi sisälle. Naomilla oli tänään pitkästä aikaa huono päivä. Ulkona ei olisi halunnut kävellä askeltakaan ja sisälläkin oli vähän levoton ja tärisikin. Mutta Pupulla riitti intoa. Jostain syystä Pupu haluaa kaataa pennun kumoon aina kun se tulee lähelle. Niinpä useammin kuin kerran Hupi makasi kilpikonnanana ketarat ylöspäin nurmikolla. Hupi ennakoi ja kellisti itsensä ennenkuin Pupu ehti 😀

dsc_8975.JPG
Jekulla vauhtia riitti.

dsc_8993.JPG

dsc_9047.JPG
Peräkanaa leikkien <3

dsc_9123.JPG

dsc_9088.JPG
Terrierissä on Jekulle kova vetovastus.

dsc_9102.JPG
Naomia ei huvita, vähääkään.

dsc_9139.JPG
Upea seisotuskuva Hupista

dsc_9172.JPG
Toinen vähän autettuna

dsc_9143.JPG
Seisotuskuvien ottaminen ei aina ole helppoa 😀

dsc_9145.JPG
Etenkin kun muutkin haluaa lelun jolla houkutellaan.

dsc_9360.JPG

dsc_9277.JPG
Pieni seikkailija ja opas…

dsc_9280.JPG
Suuri villipeto hyökkäsi, pahaa aavistamattoman, saalineläimen kimppuun.

dsc_8936.JPG
Ja taas Hupi on nurin.

dsc_9379.JPG
Mulle riitti, joko mentäis…


Laulava lintukoira

Posted on

Nyt tekee pentu jotain, mitä meillä ei ole vuosikausiin koirilta nähnyt. Se laulaa. Siihen riittää piano sekä kitara, kun soinnut alkaa, alkaa pentua kutkuttaa ja laulattaa. No koska  meillä soitetaan aika paljon, on pentua alettu jo ”opettamaan” pois. Eli ei päästetä aloittamaan ulkontaa vaan leikitään soiton ajan. Tämä onneksi on tepsinyt. Vaikka tuo on aluksi hauskaa ja suloista, niin voin arvata, että tulevaisuudessa ei ois niiiin kauhean kivaa. Mihinkään radion tms soittoon ei ole reagoinut ollenkaan.

Aikanaan muistan sekarotuisen Oskun alkaneen ulvoa huuliharpun äänestä, mutta ei ole villat eikä harjakoirat koskaan alkaneet mistään soittimesta ulvoa.


Leikkiä ja naksutusta

Posted on

Pennun kello on ikävässä rytmissä, ainakin syyslomalaisten kannalta. Hupi alkaa yöunille jo klo 21 aikaa illalla ja herää klo 6 aikaan… Nukkuis edes 7:ään, jolloin pikkuneiti herää. Erityisen kiva on, kun kohta käännetään kelloja tunnin taaksepäin ja sehän tarkoittaa vaan aikasempia aamuja pennulle. No yritän hieman herätellä pentua illalla vielä toimimaan, jotta jaksaisi sitten nukkuakkin. Se on vaan, kun talo hiljenee lasten mentyä nukkumaan, niin pentukin alkaa unille.

Olen itseasiassa ollut aika hämmästynyt, miten vähän pentu nukkuu. Mulla oli muistikuva, että Pupu nukkui pitkiä aikoja tuon ikäisenä ja jaksoi enempi siinä 3kk tienoilla (ehkä tää on sitä, että aika kultaa muistot). Tämä kaveri jaksaa ja jaksaa puuhata silloin kun muutkin puuhaa ja nukkuu silloin, kun on taas hiljaisempi hetki.

Pupu on alkanut leikittää pentua ja kun Pupu leikittää, ei Jekkukaan malta pysyä poissa. Pupu on houkutellut lelun kanssa pentua leikkimään, mutta vielä pentu eksyy ja unohtaa leikin kesken kaiken. 😀 Mutta edelleen aikuiset tekee selväksi milloin eivät jaksa leikkiä, eli selkeä järjestys pennulle.

Hupi syö 4 kertaa päivässä ja melkein päivittäin, yhden ruokailun ruuat harjoitellaan naksutinta ja ensimmäisiä oppeja. Hyvin on Hupi jaksanut opiskella, etenkin kun sille on annettu labbiksen ruokahalu… Pieniä hetkiä on harjoiteltu jo vähän seisomista neljällä jalallla namia tai lelua katsellen, mutta peppu painaa ja Hupi haluaa istua ihmettelemään, miten sen namin saisi. No 5 minuuttia naksua tänään namin kanssa ja jätkä äkkäs ahnepossuna heti, että jos seison näin, niin naksu ja nami tulee, ettei kannata istua. Mitää hienouksia, kuten jalkojen oikeaa asentoa tai asentoa minuun nähden ei haeta, vaan tämä on pelkkää hauskaa leikkiä ja pientä pohjatyötä tulevaisuutta varten.

dsc_0312.jpg
Valmiina hyökkäämään Pupun suussa olevan rotan kimppuun…

dsc_0313.jpg
Hupsista keikkaa, ei mennyt kaikki ihan putkeen… 😀

dsc_0307.jpg
Hupi harjoittelee naksuttimen kanssa seisomista, oikeaa jalkojen asentoa ei vielä haeta, vain pyllyn pysymistä ylhäällä.


Lenkkeilemässä

Posted on

Tänään käytiin taas lenkkeilemässä korttelin ympäri ja Hupi paineli hienosti hihnassa ja pannassa, koska sillä oli kauhea kiire pysyä idolinsa Supermies-Teräsmies isoveljen kannoilla. Jekku on niin ah ihana idoli, etenkin kun se esittää niin vaikeasti tavoiteltavaa. Koirat kun on niin kummallisia, että niitä kiinnostaa eniten ne, joita koira ei kiinnosta. Hieman vaatii taas harjoitusta 4 hihnaa, joskin Naomi on harvoin lenkeillä mukana. Mutta jotenkin tuntui, että aikuisetkaan koirat ei pysyneet ”paikoillaan” lenkkeillessä ja hihnoja joutui selvittelemään normaalia enempi.

Päivä päivältä tulee ihanasti enempi ja enempi leikkiä. Pupu kanteli sisällä lelua, jota Hupi hirmuisesti sitten yritti tavoitella. Sikäli hankalaa, että hypyistä huolimatta, Pupun pää on ihan liian korkealla, että Hupi saisi lelusta kiinni. Välillä Jekulla oli lelu ja pikku poika pinkoi perässä. Mutta edelleen se eksyy leikistä ja unohtaa sen. Pihamaalla Pupu yritti moneen kertaa saada pennun pysymään kintereillään, mutta eihän se pienillä tappijaloillaan perässä pysynyt 😀 Jekkukin vähän pyrähteli Hupin kanssa, mutta jos Jekku huomasi minun katsovan, se suorastaan vihelteli ja selkeästi sanoi, emmä mitään oo leikkinyt, se oli noi muut… 😀

Pesin tänä iltana Jekun ja voi hyvä ihme siinä olikin takkuja! Meni varmaan puoli tuntia avata koko turkki varovasti karva kerrallaan. En ihan heti muista milloin olisi tuollainen ollut. Se on nämä märät sadekelit, nyt ei voi pitää enää 7 päivän pesuväliä…

dsc_0294.jpg
Mihin sä meet? Mitä sä teet, isoveli?

dsc_0298.jpg
Mä osaan jo lenkkeillä mun Supermies-Teräsmies isoveljen kanssa…

Tässä sitä mennään, Jekku perustahdillaan, hirmuisella kiireellä ja pikkuveli kahtasataa perässä…


Leikkejä

Posted on

Että tuota vettä ja kuraa riittää. Joka lenkin jälkeen saa Jekun pestä, jottei kura ja hiekka rasita liikaa turkkia. Onneksi leikkasin Pupulle tuon kaljukampauksen, sille ei ole tarvinnut tehdä mitään. Naomi ilmeisesti jollain tavoin hylkii likaa, koska se ei likastu edes kurassa käveltyään 😀 . No onneksi tänä aamuna kurasta huolimatta ei satanut (no ilta sitten pelasti tilanteen ja tulee kaatamalla vettä), niin koirat saivat juosta pihalla pihatöitä tehdessä.

Pienessä Hupissa näkyy sisäinen terrieri, koska mikään ei ole hauskempaa kuin harava, sen heiluminen ja lentävät lehdet. Siellä on pakko juosta seassa ja äristä kovaan ääneen. Ja ihan kuin Jekku olisi tänään aamupäivällä vähän yrittänyt leikkiä Hupin kanssa. Juoksi Hupia karkuun, mutta eihän Hupi pysy perässä ja sitten unohtaa koko takaa-ajon, niin Jekku muutamaan kertaa palasi Hupin näkösälle ja pinkoi karkuun, kun huomasi pennun hyökkäävän. No leikki sitten kuihtui. Hupin ja Pupun leikki oli koomisempi, Pupu toi palloa, mitä Hupi hyppien tavoitteli Pupun suusta. Kun Pupu tiputti pallon maahan, jotta heittäisin, pieni musta salama pölli aina pallon ja Pupu oli ihmeissään, että mihin ihmeeseen se pallo hävisi, justhan se oli tässä! Ja Pupu meni tähän uudestaan ja uudestaan 😀

Käytiin tänään Mustissa ja Mirrissä etsimässä kuljetushäkkiä pojille ja mukaan lähtikin vain uusi vinkulelu. Hupi rakastaa vinkuvaa raatoleluaan ja aina vinguttaa sitä. Ikävä kyllä, sitä vinguttaa usein myös 3 poikaa… No kaupasta löyty ”’äänetön” vinkulelu, Hear Doggy ultraääni pallokalapehmo. Sen vinkuääni on asetettu sellaisille korkeuksille, että ihminen ei sitä kuule. Koirat kiinnostuivat lelusta selkeästi kun sitä ”vingutti” ja Hupin mielestä se oli ihan ykköslelu.

dsc_0291.jpg
Äänetön vinkupallokala.

Vähän huonoa videota pienestä jänisloikkijasta pihalla.