Bertta kadoksissa!

Posted on

Tuttuni 10kk harmaa isovillakoira Bertta on ollut jo monta päivää kadoksissa Mikkelissä. Se säikähti naapurin koiran hyökättyä päälle ja pääsi karkuun hihna perässään. Berttaa jäljitettiin monta päivää, jäljet löytyi, mutta koiraa ei tavoitettu. Nyt liikkuu myös huhu, että Mikkelin ratapihalta olisi otettu hihnallinen koira kiinni, mutta kukaan ei ole palauttanut sitä minnekkään… Ei tiedetä onko se Bertta, mutta asiaa selvitellään… Tässä vielä uutinen Bertasta:

ILTALEHDEN UUTINEN BERTASTA  tässä linkissä

*********************************************************

425751_2774625998815_1053005655_32227212_227549125_n.jpg



Treeneissä

Posted on

Tänään oli Pupun ensimmäinen rally-toko tunti. Pyörällä pöräytettiin paikalle. Pupua jännitti selvästi, haukku oli herkässä. Koira ei oikein tiennyt pitäisikö ystävystyä vai mitä kurssitovereiden koirien kanssa. Kavereina treenaamassa meidän kanssa oli afgaani ja greyhound.Kun päästiin treenaamaan ensin kontaktia ja sitten jo ihan vähän rataakin, niin Pupu alkoi pikku hiljaa toimimaan paremmin ja paremmin. Nameja upposi koura kaupalla ja naksutinta naksuteltiin urakalla. Jostain muistinsa lokeroista Pupu kaivoin pentuna opetut opit. No kentällä koira toimi, mutta kun tuli ihminen tai koira liian lähelle, koira syöksyi niitä kohti. Koiria kohti epävarmana haukkumaan ja ihmisen luo tietenkin, hyppimään.

Koska Pupu ei osaa sivulle tuloa kiertäen, saimme tämän kotiläksyksi. Ensiksi pitää opettaa kosketuskeppi, jolla ohjaten sitten opetetaan kiertäminen.  Kosketuskeppi on keppi, jonka päässä on pallo. Koira opetetaan tökkäämään nenällä palloa. Keppiä liikuttamalla saadaan koira kulkemaan haluttuun suuntaan, koska se yrittää tökätä palloa. Keppi sitten voidaan helpommin häivyttää, kuin perinteisesti käytetty käsi, jossa nami. Aiemmin siis pidettiin namia kädessä ja sillä ohjattiin koiraa. Koira oppi vain odottamaan milloin nami on kädessä, eikä seurannut tyhjää kättä.

Keppi oli myös kätevä, kun Pupu yritti hyppiä, tarjosi kouluttaja kepin nenän eteen. Pupulle oli juuri näytetty, että keppiä koskemalla saa naksun ja palkan. No sen oli sitten pakko koskea ja unohti hyppiä 😀


101 koiratemppua

Posted on

Sain veljeltäni syntymäpäivälahjaksi kirjan 101 koiratemppua. Kirjasta löytyi yksi klassikkotemppu, joka me aikanaan veljen kanssa opetettiin huonoin seurauksin sekarotuiselle Osku koiralle. Temppu oli oluen nouto jääkaapista. Aluksi piti tietenkin opettaa jääkaapin avaaminen. Laitettiin oven kahvaan naru ja keppi, joista Osku sai avattua oven. Muuten kiva, mutta koira lähtikin vetämään narua väärään suuntaan, niin että ovi pysyikin kiinni ja koko jääkaappi meinasi kaatua 😀

No ei siinä vielä kaikki… Opetimme Oskua hakemaan myös tölkkiä. Pari ekaa hakua eteisestä olohuoneeseen meni ihan ok, mutta hurjista kehuista innostunut Osku haki tölkin vauhdikkaalla laukalla eteisestä ja innostuessaan puri noutoesinettä. No siinähän meni sitten tölkki rei’ille hampaiden voimasta ja hyvin ravisteltuna se alkoi voimallisesti suihkuamaan. Osku sylkäisi tölkin keskelle olohuoneen lattiaa, jossa tölkki suihkusi kattoon asti. Tätä temppua ei le sen koommin opetettu 😀

osku.jpg
Sekarotuinen Osku osasi monenmoisia temppuja.


Ihan pihalla

Posted on

Pitkästä aikaa Naomilla oli parempi päivä. Olen paljon yrittänyt etsiä tietoa juuri tuosta kilpirauhasjutuista, toki paljon löytyy vain ihmisille suunnattuja ohjeita, mutta ehkä niitä voi miettiä koirienkin kannalta. Tänään annoin tabletin ilman ruokaa ja en tiiä oliko sillä vaikutusta. EIlen ei saanut myöskään barffia ruuaksi vaan riisiä ja lihaa öljyillä ja vitamiineillä terästettynä (kun oli jäänyt ihmisten ruualta niin paljon yli). En tiedä onko näillä vaikutusta vai pelkkää tuuria vain.

Ontumista oli kyllä tänään aamulla, silleen kun nousee sängystä, ontuu muutaman askeleen. Toki voi liittyä sairauteen, koska kilpirauhassairaus tekee tätä tai sitten sen liitännäisenä johtuvaa. Netistä löysi tietoa, että ontuminen voi lisääntyä, kun aktiivisuus lisääntyy, niin nivelrikot tulee esiin. Ja sekin, että sairaus aiheuttaa lihasten heikkenemistä ja nyt ollaan kävelty pitkiä lenkkejä, niin ei välttämättä pysy kroppa perässä. Soitin Naomille aikaa verikokeeseen ja kysyin samalla ontumisesta. Se tsekataan samalla ja jos se nyt pahenee, niin sitten aikasemmin lääkäriin. Lepoa pari päivää, ihan vaan jos on rasitusvammaa, mitä nyt sitten iltapäivällä taas juoksi ihan omasta tahdosta 😀

Mutta on se Jekku fiksu poika. Viime yönä heräsin taas piipitykseen ja kömmin alas päästämän Jekun ovesta. Kauheella vauhdilla poika pinkoi ensin pisulle ja sitten kakalle. Eri fiksu poika, kun osaa pyytää 😀

dsc_5216.JPG
Jekku jahtasi Pupua, kunnes yhtäkkiä väliin hyökkäsi Naomi.

dsc_5220.JPG
Teddykarhu sanoo: PÖÖ!

dsc_5221.JPG
Tästä saat pojan kloppi!

dsc_5225.JPG
Ota kiinni jos saat 😀

dsc_5228.JPG

2011-08-24-ihanpihalla.jpg
Mittailin Naomia ja Jekkua keskenään ja aika samankokoisia ovat (Naomi 30,5cm). Saa nähdä kuinka isoksi tuo Jekku kasvaa, rotumääritelmän yläraja uroksille on 33cm, mutta toki monet on isompia.


Blogista ja minusta

Posted on

Sain palautetta blogini tekstien pohjalta, että minun kannattaisi nyt vaan keskittyä lapsiin ja koiriini ja unohtaa kaikki pentuhommat. Niinpä voisin hieman valaista tässä keskustelussa käytyj ajatuksiani muillekkin. Elikkäs kaikki mitä tänne nettiavaruuteen kirjoittaa, ei ole välttämättä täyttä totta. Hyvin monesti kaunistelen tai kiertelen asiaa, jottei asianomaiset paljastu tai ettei heille tulisi paha mieli kirjoituksieni pohjalta.

Ruokinta asioita mietin ja puin täällä paljon, lähinnä vain puren ajatuksiani tänne, en todellakaan toteuta jokaista miettimääni asiaa. Nytkään ei olla raakaliha+kuivanappula linjalla, vaikka siitä kirjoitinkin joku päivä sitten. Ihan sillä samalla raakaruokinta/barf linjalla mennään, jolla on menty jo kuukausia. Pupulle vaan lisäsin lihan osuutta, koska sen maha ei tykännyt niin suurista luu määristä.

Ja Uni, Unissa itsessään ei varmasti ollut mitään vikaa. Koira elää onnellista elämää Liisan luona, mutta se ei olisi varmasti elänyt onnellista elämää meillä. Ja kun syynä on vauva, ihmiset älähtää, että vauva ja koira voi elää samassa. Niin, niinhän meilläkin elää, Pupu, Naomi sekä nyt edesmennyt Ilo pärjäävät aivan hyvin täällä vauvan kanssa ja elävät aivan onnellista koiranelämää. Unille tämä yhtälö oli vain yksinkertaisesti liikaa, ei koiralle voi sanoa, että ootas hetki, älä kiipeä seinille, kyllä tämä tästä tulevaisuudessa. Toivottavasti en joudu enää koskaan yhdestäkään koirastani näin luopumaan, tämä on ollut uskomattoman raskasta itselleni, vaikka Uni elää ihan maailman parhaassa kodissavarmasti onnellista elämää!

Entäs Jekku. Myönnän tehneeni jo eilen suuren virheen ottaessani Jekun mukaani. Hakutilanteessa se oli jo arka, niin minua, kuin lapsia kohtaan. Minua epäilytti suuresti sen luonne ja sanoinkin sen monta kertaa kasvattajalle. Sovittiin sitten, että kokeillaan päivä-pari tai jopa pari viikkoa. Mutta siinä vaiheessa, kun pentu tosissaan murisee lapsille sohvan takaa edelleen toisena päivänä, kun ne ottavat askeleen siihen suuntaan, niin en näe siinä toimivaa yhtälöä. Minullehan tuo on kiltti lapatossu, kaikki muut ihmiset ovat mörköjä. Namin niiltä voi hakea, mutta sitten on jo syytä siirtyä pois. Aikuisessa perheessä missä koira ei joudu koko ajan kohtaamaan uusia ihmisiä, tuo koira on varmasti mitä mainioin. Vaikka se on ollut vasta päivän, niin tiedän kyllä millainen normaali pentu olisi ja miten se käyttäytyisi. Tämä ei ole sitä mitä lähdettiin etsimään ja hakemaan, kilttiä perhekoiraa näyttelyihin kaveriksi. Olisi vain eilen pitänyt jättää Jekku ottamatta, kun se jo silloin siltä tuntui ja kaikki varoituskellot soivat päässä.

Mutta joo, ei kannata uskoa kaikkea mitä ihmiset nettiin kirjoittelevat, ei näidenkään tekstien pohjalta saa meistä ollenkaan välttämättä oikeaa kuvaa, jollei tunne henkilökohtaisesti… Ja huolestuneille sanottakoon, että kesälomat tässä koittavat, että pennun hankinta varmasti laitetaan ainakin siksi aikaa jäihin, vaikka olenpa saanut jo puhelun ja muutaman viestinkin pienistä vapaista pusuttelevista puuteripojista, mutta katsotaan 😀


Onnea Unikko!

Posted on

Unohtui vallan! Uni kävi maanantaina lappeenrannan näyttelyssä ja lyhyestä tukastaan huolimatta ponkaisi sijalle paras narttu 3!  Onnea Uni ja Liisa, kyllä se vika serti sieltä vielä tulee!

lauran-kuvia-035.JPG
(Kuva: Laura Myyrä)


Kohti parempaa

Posted on

Ilo on nyt syönyt 6 päivää raakaa possua ja kaalia soseutettuna. Eron koiran ihossa huomaa selkeästi. Korvat paranivat täysin ilman lääkitystä ja kaulan ihoon laitoin muutaman kerran Fucidinia ja iho parani sitten itsekseen. Eli on kyllä syytä epäillä, että ruokavaliolla on osuutta asiaan. VOi olla, että tuo tuosta räjähtää vielä käsiin, jos kaali ja possu ei sitten lopullisesti sovi, mutta nyt näyttää hyvältä.

Kuvat suurenee klikkaamalla.

2011-03-10-hotspot1.jpg

2011-03-11.jpg

Kävin eilen trimmaamassa ex-naapurin hoitokoira Mantaa. Pieni toyvillakoira oli ollut puoli vuotta leikkaamatta. Turkki oli niin pitkää, että siitä olisi saanut täyden näyttelytrimmin. Maha oli aikamoisessa huovassa, joten se ajeltiin nahkaa myöten pois. Turkin alta kuoriutui iloinen pieni ja 9-vuotiaaksi hyvin musta villakoira. Naomi oli mukana seurana, mutta eipä tyttöjä olisi voinut toisensa vähempää kiinnostaa 😀

dsc_8594.JPG

dsc_8588.JPG