Päivällä mietin, että hurjaa, että pentu on ollut vajaan vuorokauden ja tuntuu siltä kuin se olisi ollut viikon. Pentu on ollut tosi reipas ja käyttää jo koko alakertaa liikkumiseen. Pihallakaan sitä ei pelota mikään ja siellä se pomppi muun lauman mukana, vaikka oli märkää ja välillä satoi. Unille pentu tunki aikuisten kanssa samaan sänkyyn, Naomi ja Pupu antoivat sen nousta sängyn reunaan. Jekku murisee vielä, jos pentu tulee lähelle, mutta ei huomannut, kun kerran pentu kapusi sitä vasten nukkumaan. Tuli Jekulle kyllä kiire, kun huomasi asian. No parempi se on, että pitää pennun kurissa ja nuhteessa alusta asti, niin on molemmille selvää kumpi määrää. Ja eiköhän se siitä lämpene leikkimäänkin pikku hiljaa.

Illalla pentu kävi lyhyellä autoajelulla boxissa, pienen protestoinnin jälkeen tyytyi oloonsa. Kun tultiin, lähdin viemään aikuisia koiria korttelikierrokselle ja otin pikku miehen mukaan. Ekan kerran pannassa ja hihnassa ja silti meni kuin olisi jo pidempään harjoitellut. Hihnaa oli pakko pitää, ettei huku pimeässä ja kun noita autojakin tuossa menee. Hirmuista vauhtia pentu viipotti aikuisten vierellä ja seassa, mutta tietenkin muutaman jarrutuksenkin teki, pääasiassa kumminkin suunta oli vauhdilla eteenpäin. Pientä jänisloikkaa katsoessa (pentu juoksee kuin pieni jänis), tuli vaan mieleen, että meidän laumaa se selkeästi on, vauhtia riittää jo 8 viikkoisena.

Pentu on ahne ja ruoka maistuu. Illalla kun on kaikkien ruoka-aika, joutuu pitämään pennusta kiinni, ettei se pölli muiden ruokia ennenkuin ne ehtivät kupeilleen. Jekun ja Pupun kupille ei ole asiaa, mutta Naomi aina luovuttaisi ruokansa, jos joku tulee ottamaan. Mietinkin missä vaiheessa voisi alkaa opettamaan esim. juuri kupin odotusta. Jos tämä olisi meidän ainut koira, olisi äkkiä lellitty pilalle, koska sillä on liian söpö partanaama ja viaton ilme. Selasin Pupun pentuaikaan blogia ja Pupu ei ollut meillä ollut kymmentäkään päivää, kun se osasi jo vaikka ja mitä 😀

Pennut on nyt myös rekisteröity ja Hupi löytyy TÄÄLTÄ.

Naomi antoi pennun tulla ihan viekkuun nukkumaan.

Pentu hipsi Jekun kylkeen, kun Jekku ei huomannut. Jekulle tuli kiire poistua, kun tajusi tilanteen 😀

Pieni tutkimusmatkailija matkalla koirien huoneena toimivaan takkahuoneeseen (koirat viettää siellä yöt ja yksinolo hetket).

Mitään en ole ikinä tehnyt…

Ooksä mun kaveri?

Näin meillä syödään, kupeilla ei ole vakipaikkoja, kunhan viskottu jotenkin lattialle.

Jekun vanha pentupanta jo kaulassa harjoituksen vuoksi.

Illalla Hupi joutui tylysti koirahuoneeseen nukkumaan, kun me lähdimme nukkumaan. Kuullostelin hieman miten homma sujuisi, sillä Jekku ei vieläkään ollut lämmennyt pennulle. Jätin Hupille fleecetakkini tutuksi hajuksi huoneeseen. Yön oli hiljaista ja aamulla menin huoneeseen, niin sielä heräsi pikku pentu, joka ei ollut edes pissinyt yön aikana mihinkään, ilmeisesti oli rankan päivän jälkeen vain nukkunut.

Pieni tarmokas terrieri on aamun kokeillut hampaitaan moneen paikkaan. Se roikkui pukevien lasten housun punteissa. No tämä leikki lopetettiin alkuunsa, selitin pojille, että nyt se on söpö, mutta miettikääpä, kun tekee saman aikuisena… Muut koirat kun ei vielä suostu pötkön kanssa leikkimään, niin se suuntaa tarmonsa meihin ihmisiin.

Pissoista ja kakoista tulee osa ulos, jos vaan ehtii ajoissa viemään pihalle. Ruoka maistuu hurjan hyvin, määrä on vaan käsittämättömän pieni, no pieni on koirakin.

Hupi saapui tänään kotiimme. Automatkan se pääasiassa nukkui, kun pääsi syliin matkustamaan. Ihan viime metreillä alkoi kiinnostamaan, että missä sitä ollaan. Kotiin päästyä ei pissiä sitten tullutkaan pihalle vaikka oletin että jo hätä olisi. Jekkuun ja Naomiin pääsi tutustumaan hetken aikaan pihamaalla, Pupu kun oli vielä hoidossa. Jekusta pentu oli epäilyttävä, sille piti murahdella, kun ei oikein tiennyt mikä se oli. Naomi yritti näyttää lähinnä näkymättömältä. Kun Pupu saapui hoidosta, se ihastui pentuun heti, kuten olin odottanut. Se ei yrittänyt hyppiä pentua muussiksi vaan kauniisti nuuski ja tutusti pentuun. Oltiin iltasella jonkun aikaa pihamaalla ja pentu tutkiskeli paikkoja innolla. Naomikin alkoi kiinnostumaan, että mikäs kaveri tämä on. Jekku edelleen oli sitä mieltä, että pentu oli epäilyttävä, mutta nyt jo paremmin sieti sitä ja sisällä illan aikana kävi salaa nuuskuttamassa nukkuvaa pentua.

Pentu sai pihalla päällensä Ilon vanhan takin, joka oli aikanaan Ilolla, kun se oli 3kk ikäinen. Hupille se oli vähän jo pieni, mutta lämmitti kivasti melkoisen kylmällä pihamaalla. Pentu ei ollut moksiskaan takista. Pentu sai myös katsella pihan menoa takkini sisällä, jottei tulisi kylmä.

Pentu on niin pieni ja matala, että on todella vaikea sanoa milloin se pissaa, etenkin pimeällä pihamaalla, mutta eiköhän se siitä lähde sujumaan.

Silittäjiä ja hoitajia ei pennulta puutu. Pojan on aikalailla istuneet koko päivän lattialla silitellen ja hoitaen pentua. Kaikki haluaisivat ruokkia ja hoitaa ja saavatkin, kyllä se into siitä hiipuu normaalille tasolle pikkuhiljaa 😀 Millä sitä muuten tultaisiin kunnon koiranomistajiksi ja kouluttajiksi, kuin harjoittelemalla sitä nuorena 🙂 Äidin koiriahan nämä lopulta aina on, vaikka pojilla on omat suosikkinsa.

Väsymys tuli ja Naomi antoi pennun nukkua samassa sängyssä.

Jekku tutkii epäilyttävää pakettia.

Naomia pentu kiinnosti kauheasti.

Ja Pupu oli niin onnellinen.

Suuri maailma.

Tutkimusretkellä.

Otettiin pikainen seisotuskin…

Ravistus

Tämän se osaa, olla söpö.

Pupulla oli ollut selkeästi vajausta pallon noudon kanssa 😀

Naomi jotenkin nuortui pennun tultua ja haastoi Jekkua leikkiin.

5 minuutin painit.