Niin lähellä! (Salon näyttely)

Posted on

Aaagghh! Se oli niin lähellä. Jekku oli Salon näyttelyssä Paras Uros-2 ja sai vara-sertin, voittaja koira sai sen meidän himoitseman sertin :D. Vara-serti ei meitä auta, sillä se muuttuisi sertiksi vain, jos voittaja ei sitä saisikaan jostain syystä (esim. doping tms). Mutta ei se auta kuin jatkaa metsästystä.

Jekku kyllä oli kehässä upeasti, vaikka oli erikoinen tilanne, kun kehässä oli tuomari ja harjoitusarvostelija (tuomariksi valmistuva), niin pöydällä molemmat katsoi koiran läpi. Joskus nuorena Jekku olisi ihmetellyt tilannetta, mutta nyt ”aikuisen” koiran viisaudella otti ihan lunkisti, vaikka mä jouduin siirtymään pöydältä kokonana sisuun, kun tuomarit oli molemmin puolin pöytää 😀

Turkkikin alkaa näyttää jo hienolta, vaikka karvan päät on vielä kuluneet. Tai ainahan ne on, jollei niitä nyytitä. Se on luonnollista kulumista, mutta häiritsee vähän perfektionistin silmää…

Kuvat otti Katja Laurila ja niitä on lisää TÄÄLLÄ:

Odotellaan tuomaria

Ihana turkki hulmuaa

Seisomista

Hassu tilanne tuomareisen tutkiessa

 


Tuloksia

Posted on

Jos naputtelisi viimeisen näyttelyn tuloksetkin ennen seuraavaa… Hupi oli jälleen kerran ROP-pentu vaikka vastassa oli 2 tyttöpentuakin. Arvostelukin oli huima. Hupilla on ollut aikamoinen aloitus: 4 pentuluokan näyttelyä, 4 ROP-pentu tulosta ja 1 RYP-2 tulos. Nyt Hupi siirtyykin aikuisten luokkaan ja aloittaa sen Iitistä reilun viikon kuluttua.

Tuomari: Veli-Pekka Kumpumäki
Hyvin sopusuhtainen ja mieleltään reipas, vahvaluustoinen uros, jolla erinomaiset mittasuhteet. Komea pää ja ilme, jossa hyvä pituus. Hyvät eturaajat ja oikea rintakehän malli. Kaunis ylälinja. Hyvä takaosa. Hyvä turkki tulossa. Toivottavasti raidoitus katoaa myöhemmin. Ihana olemus.

PEK1 KP ROP-pentu

Jekun ura ei ole ihan samanmoisessa nosteessa… Tuomarinkartanon näyttelystä vain ERInomainen ja ikäluokkansa kolmas, ilman pääsyä paras uros kilpailuun… No jatkamme yrittämistä.

Tuomarina: Petik Zsuzsanna, Unkari

Well build male. Correct bite. Typical head. Good topline. Nice coat. Loose elbows. Noce moving but narrow front.

Hyvin rakentunut uros. Oikea purenta. Tyypillinen pää. Hyvä ylälinja. Hyvä turkki. Löysät kyynärpäät. Liikkuu hyvin mutta kapea edestä.

ERI, AVK-3

LISÄÄ KUVIA CESKYISTÄ TÄÄLLÄ

Hupi ROP-pentu
Kuva: Katja Sjöroos


Helsingin näyttelyviikonloppu

Posted on

Nyt on molemmat pojat kiertäneet kehän ryhmänäyttelyssä Helsingissä. Hupi oli eilen ja esiintyi samalla varmalla tyylillä kuin aikaisemmin, eli kauhea kiire, melkein ei ehdi ravata ja tuomari on kiva tyyppi. Tuloksena li Hupilla jälleen ROP-pentu. Loppukilpailuja tuolla ei pennuille ollutkaan.

Tuomari: Johanssin Karl-Erik, Ruotsi

Utmärkt typ. Valp med mycket stil- Vackert huvud, väl burna öron, mörka ögon, bra uttryck. Bra bett men sakna en P4 i underkähen. Utmärkt hals- och rygglinje. Tillräclig bröstkorg. Bra vinklar. Vägvinnande rörelser. Visar sig glatt.

Erinomainen tyyppi. Tyylikäs pentu. Kaunis pää, hyvin kannetut korvat, tummat silmät, hyvä ilme. Hyvä purenta mutta puuttuu P4 alaleuasta. Erinomainen kaula ja ylälinja. Riittävä rintakehä. Hyvä kulmat. Maatavoittavat liikkeet. Esiintyy iloisesti.

1 Kp, RP-pentu

***

Jekku pääsi pesuun illalla ja Jekun vuoro oli sitten tänään. Jekku esiintyi todella hyvin. Antoi tuomarin kopeloida ja juoksi omaan varmaan tyyliinsä. Jekku voitti avoimen luokan eli ikäluokkansa ja sijoittui paras uros kehässä neljänneksi. Sertin sai toiseksi tullut, joten se jäi saamatta, mutta tulos oli silti kiva viime aikaiseen tahkoamiseen nähden.

Tuomari Bill Browne-Cole, GBR

Beautiful head & eye. Excellent neck & shoulders. Excellent body shape. Excellent angulation. In beautiful condition. Moved & showed extremely well.

Kaunis pää & silmät. Erinomainen kaula & lavat. Erinomainen kehon muodon. Erinomaiset kulmaukset. Kauniissa kunnossa. Liikkuu & esitetty äärimmäisen hyvin.

ERI, AVK-1, SA, PU-4

Kamera oli mukana vain lauantaina, joten kuvia vain Hupista, Joku on saattanut kehän laidalla kuvata Jekkuakin, mutta ne tulee varmasti myöhemmin, jos on.

LISÄÄ KUVIA TÄÄLLÄ

Hubbitti ennen kehää

Tuomari on kaveri vaikka tutkisi hampaita

Hupi näyttää kieltään 😀

 

 

 


Uskomatonta! (Hyvinkää pentunäyttely)

Posted on

Siis ihan käsittämätön päivä… Hupi oli pentunäyttelyssä ja voitti rotunsa. Jäätiin loppukilpailuihin, kun pentunäyttelyssä oltiin, niin oli se mahdollisuus ja miten kävi… Hupi oli terrieriryhmästä toiseksi kaunein koira! Enpä olisi ikinä uskonut. Ceskyt pärjää yleensäkin harvoin loppukilpailuissa. Hupi esiintyi omalla varmalla energisellä tyylillään, hyvin mutkattomasti.

Tuomari Kimmo Mustonen

Erinomainen tyyppi ja koko. Oikeat mittasuhteet, hyvä purenta, erittäin lupaava pää. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä kaula ja selkälinja, hieman pysty lapa, hyvät takakulmaukset, erinomainen runko ja eturinta, hieman turhan käyrät eturaajat, erinomainen karvanlaatu ja luusto, vaivaton tehokas liikunta, erinomainen luonne ja esiintyminen.

PEK-1 KP, ROP-pentu, RYP-2

LISÄÄ KUVIA TÄÄLTÄ

Hupi pöydällä, tuomarin kopeloimiset ei hetkauta.

Ja sitten uskomattomasti palkintopallilla

Ja vielä video Hupista isossa kehässä.


Hotellipojat

Posted on

Olimme yötä Lappeenrannassa, kun Jekku ja Hupi oli eri päivinä. Hupi maalaispoika ja  Jekku sai siis kokea hotellielämänkin. Ihan turhaan pelkäsin etukäteen, pojat toimivat mallikkaasti. Hotellin pyöröovi ei pelottanut ja sitä opittiin nopeasti käyttämään, hissit oli ok. Hotellin käytävillä kulki aika paljon koiria, varmaan useampi näyttelyn vieras. Nekin ohitettiin mallikkasti, mitä nyt Jekku puhkui bokserille ja bokseri ei ihan tykännyt, mutta ohi päästiin silti. Yksin olot mm. ruokailujen ajan koirat oli omissa näyttelyhäkeissään ja sitruunapanta kaulassa varmuuden vuoksi. Mutta ihan hiljaa ne siellä kuullosti olleen ja raukeina aina heräsivät kun tulimme. Kai tuo näyttelypäiväkin oli väsyttänyt. Ja iltalenkki jännittävässä Lappeenrannan keskustassa aivan uusien hajujen maailmassa. Tiet oli kyllä kaameat ja juuri kauniina kehässä loistanut Jekku, oli yltä päältä ravassa. Hupilla on, ainakin vielä, armollinen väri, koska siinä kura ei näy.

Mutta ihmeen mutkattomat pojat oli koko reissun, etenkin Hupia ihmettelin. Se on meillä pennuista vähiten kulkenut, kun ei ole ollut pentunäyttelyitäkään koko talvena ja pojatkaan ei enää harrasta jalkapalloa, joissa treeneissä muut ovat pentuajan kulkeneet kuulemassa kannustushuutoja ja ihmisten erikoista käytöstä. Silti Hupi toimi kuin maailman matkaaja, yhtä vaivattomasti kuin pennusta asti mukana kuljetettu Jekkukin. Automatkat nukkuivat omissa häkeissään, hotellissa ei pissitty kokolattiamattoja eikä ihmetelty mitään uutta vastaan tulee ja näyttelypaikalla Hupi oli kuin kotonaan…

Kurainen lappeenranta… Hetkessä hävisi Jekun kauniiksi laitettu turkki.

Rentoa elämää hotellissa.

Hupi nukkui yön kassissa.


Jekku lappeenrannan näyttelyssä

Posted on

Ei sitten tullut Jekulle viimeistä sertiä, mutta eipä tullu juuri muillekkaan menestystä. Oli todella tiukka tuomari täti ja vain voittanut uros sai SA:n, jolla pääsee jatkoon. Mutta silti olin hirmu tyytyväinen. Meillä alkaa Jekun kanssa löytyä selkeästi joku yhteisen tekemisen nappi ja yhteistyö tuntuu paranevan joka kerta. Jekku myös juoksi suht koht höyryämättä, melko hillitysti, toki sen metrin edellä. Eikä saanut mitään kohtausta pöydälläkään. Mutta metsästys jatkuu 😀

Tuomari: Lisbeth Cambell, Norja

Masculine male, on the big size. Nice head, Eyes a little protfuding. I’d like more underjaw. Short neck. Good body. Could have better chest & front. Nice hind movement. Good coat. Nice temperament.

Maskuliininen uros, iso kokoinen. Hyvä pää, silmät hieman ulkonevat. Haluaisin enemmän alaleukaa. Lyhyt kaula. Hyvä runko. Voisi olla parempi rinta ja etuosa. Hyvät takaliikkeet. Hyvä turkki. Mukava temperamentti.

EH AVK-3

Hupi maalaispoika oli ekaa kertaa elämässä näyttelyssä, eikä sitä pelottanut ollenkaan, se oli oikeastaan enempi kuin kala vedessä. Kävimme kokeilemassa liikkumistakin kehässä, eikä siinäkään ollut ongelmaa.

LISÄÄ KUVIA TÄÄLTÄ

Jekku juoksi kuten ennenkin, kauniisti.

Korvatkaan ei enää näytä kamalilta läpyttimiltä.

Ja kivaa oli!

Hupi treenasi tyhjässä kehässä seuraavaa päivää varten.


Kuvailuja

Posted on

Miten vaikeaa on saada 4 koiraa itsensä kanssa samaan kuvaan? Vaikeaa. Koirat osaa sen, että ne asetellaan riviin ja minä otan kuvan. Nyt oli tarkoitus saada Ceskylehteen esittelyyn kuvia ja minun itsenikin piti kuvissa olla ja se oli yllättävän haastavaa. Hetken piti miettiä miten mä saan kaikki kuvaan niin, että ovat kameraan päin, namin kanssa kun kaikki pomppi vain nenä minuun päin. No onnistuihan se sitten lopulta, vaikkei lopputulos kyllä ollut sitten mallitasoinen, ainakaan minun osalta 😀

Kekkukin kävi eilen pesussa. Turkin kanssa on alkanut hiominen kohti pääsiäisen Lappeenrannan näyttelyä. Edellisessä pesussa leikattiin tassukarvat, jotta ne ei ole leikatun näköiset kehässä. Nyt annettiin viimeisiä isompia öljymääriä. Seuraava pesu on esipesu näyttelyyn, jolloin viimeisen kerran saa löytyä takkuja, näyttelypesussa niitä ei enää saa olla, jotta turkki laskeutuu kauniisti. Lisäksi jalat siistitään, jos sieltä vielä joku tassukarva törröttää. Pestään valkoisen shampoolla tarkasti jalat ja harja. Esipesu on sellainen pesu jossa tehdään kaikki niin, että näyttelypesu voi olla vain hulautus ja koira tulee pienellä vaivalla kauniiksi.

Noniin, koitetaas nyt saada teidät järjestykseen (ja Pupu taas ilmassa)

Hetkinen, tännenäin….

Cesky paikalla, villa paikalla mutta harjakoirat…

Lopulta…

Yritettiin Hupin kanssa myös tämän suuntaista…

Kuvasin myös puhtoista Kekkua.

Onks pakko jos ei haluu?

Ihana poika


Näyttelyihminenkö?

Posted on

Mä olen aina kuvitellut, että musta tuli näyttelyihminen vasta Pupun pärjättyä pentunäyttelyssä, mutta oeln tainnut olla sitä aina. En ehkä ihan niin intohimoinen ja hullu kuin nykyään, mutta ei siitä paljoa ole puuttunut… En tiedä mikä minua on siihen vetänyt, kuten myös tuohon turkin kanssa puleeramiseen. Jo Oskua pestiin melkoisen tiheään, joka näyttelyyn, sen aikaisilla hienoilla aineilla ja yritin saada senkin turkin parhaaseen mahdolliseen loistoon. Kun omia rotukoiria ei ollut, niin Osku ja tessu kiersi match showssa, erityisesti Oskun siellä pärjätessä. Rotukoiria kehiin sain lainata sukulaisilta, vein kummisetäni perheen kahta cavalieroa ja serkkuni sakemannia. Kaikessa tässä rinnalla kulki aina myös toko, tottelevaisuuskoulutus. Kaikki ensimmäiset koirani on koulutettu vähintään alokasluokan verran ja kävin säännöllisesti koulutuksissa. Kilpaillut olen vain Oskun ja Tessun kanssa epävirallisesti, muiden kanssa en koskaan lähtenyt kilpailemaan. Pupunkin piti tulla meille vain tokokoiraksi. Nää nykyiset on lähinnä seurakoiria ja tokoa on opetettu hyvin vähän entisiin koiriin verrattuna, sen verran että toimeen tullaan, kehiin koulutusta nää onkin sitten saaneet roimasti enemmän.

Oikeasti koiranäyttelyt on aika hullutusta, mutta voisi sitä huonomminkin aikaansa viettää 😀 Jos sit lähtisi raapustamaan pojille näyttelyilmoituksia…

Tästä se lähti, Oskun eka näyttely vuonna 1989.

Huikeaa menestystäkin tuli, BIS-2

Teuvoakin käytin ja sitä esitti välillä ystävänikin, mutta se paras kilpakoira oli kumminkin kaunis Osku.

Serkkuni perheen sakemanni Akua pyöritin myös kehissä.

Ja nämä kaksi poikaa esiintyivät myös käsissäni kehissä (ja joskus vein myös kasvattajan muita koiria)

Roosalla oli alapurenta, joten se ei käynyt kehissä. Hetken meillä sijoituksessa ollut Penni silkkiterrieri kävi kyllä heti messarissa 1997

Ja Wilmaa sitten kuljetinkin vähän enempi. Tuolla koiralla oli vain haastava pehmeä turkki ja värikin haalistui haalistumistaan. Tässä paras narttu 3.

En muista yhtään millainen Wilma oli kehissä, mutta arvostelujen mukaan sillä oli hieno tempperamentti. No Wilma oli aina parhaimmillaan tokokentällä ja tehdessään töitä.

Kyl mun täyty olla tuolloin jo vähän hurahtanut, sillä Wilmakin kiersi monta monituista näyttelyä.

Minä kun kuvittelilin, että tämä hetki, olisi ollut se, mikä minusta teki kehien kiertäjän 😀

Muita huippuhetkiä on ollut Pupun eka ja ainut serti

Sekä Ilon erinomainen erikoisnäyttelyssä. Kisassa oli 25 juniorinarttuja, joista vain 6kpl sai erinomaisen ja Ilo oli yksi niistä.

Naomin paras tulos, paras narttu 3.

Unin ryhmävoitto pentunäyttelyssä

Sekä Unin pokkaama serti Villakoirien erikoisnäyttelystä.

Viimeisimpänä viime kesältä, Jekun rotunsa paras voitto.