Eilen katselin Ilon niskaa, että mistäs roskaa täällä on… Luulin että punkkiaineeseen ois jäänyt kiinni likaa ja rapsuttelin. No kappas, iho olikin sieltä rikki. Yritin tehdä tarkempaa tutkimusta ja päättelin, että kyseessä on joku haava ja sen erite oli roskaksi luulemaani. No eikun koneella kohta sileäksi, että pääsee puhdistamaan. Ja mitä löytyikään! noin 1,5cm halkaisijaltaan oleva kova kellertävä kohouma, joka oli keskeltä rikki. Empä ole tuollaiseen ennen törmännyt. Soitin eläinlääkäriin ja sain ohjeeksi jatkaa antibioottia korviin, auttaa myös niskaan, sekä laittamaan korvatippaa myös haavaan… Ajelin sitten myös pikkasen isommalta alalta tuon haavan ympäriltä, jottei karvat mene siihen. Ois kyllä tehnyt mieli ajella koko koira 😀 Tuon kohdan kasvaminen kehäkuntoon kun kestää kauan. Nyt ei voi pantaa laittaa, joten valjaat pitää kaapista etsiä. Voin vaan kuvitella mitä takkupalloa niistä saadaan.
Mutta mistä tuo tuli? Ei hajuakaan.
Tukkaa piti leikellä isommalta alalta vielä, tosin saksilla, jottei karvat mene avonaiseen haavaan.
Naomi oli monta päivää pissimättä sänkyyn ja sitten eilen, kun ompelin isovilla Metkalle töppösiä, niin jossain välissä neiti oli sitten hiipinyt sänkyyn pissille, vaikka takaovi oli auki. Olemme Maaritin kanssa ymmällämme, mikä tuolla neidillä on! Se on ollut täysin sisäsiisti ja on edelleen, mutta pissalla pitää käydä välillä sängyssä. Mielenosoitustako? Ja kun oli nyt taas monta päivää tekemättä tuota. Nuo on niin mystisiä, nuo harjakoirat. Isovillat on semmosia putkiaivoja, ettei ne ees älyisi mitään mielenosoituksia.
Uni ja rakas lelu, pyykkikoneen pesupallo.
