Author Archives: admin

marras 28 2012

Se kasvaa ja ystävät

Posted on by

Ei sitten tarvittu kuin vähän lunta ja koirien meno oli taattu. Hädin tuskin huomasi lumen sataneen, mutta ilo oli silti ylimmillään. Kolmikko paineli pitkin pihaa riehuen, Naomin, tietenkin, katsoessa terassilta hullujen menoa.

Hupi kasvaa niin hurjaa vauhtia, että takit alkaa taas jo jäämään pieniksi. Nyt on jätetty taakse Ilon koko ja takit. Siirrytään kääpiövillakoira Wilman takkeihin ja vielä on onneksi sitten Naomin takkejä jäljellä. Pitkän pennin ois saanut takkeihin laittaa, jos olis uutena joutunut koko ajan ostamaan. No nyt vaihtui myös panta. Leveä Ilon pentu panta alkoi olla niin sopiva, että oli etsittävä isompaa. No onneksi niitäkin on laatikollinen, hihnoja ja pantoja, vanhimmat niistä ovat Oskun ja tessun 80-luvun lopusta. Nahkahihnat ei mene miksikään aikojen saatossa, jos ne säilyttää sisällä. Nyt Hupilla on Naomin vanha Hurtan puolikiristyvä panta ja kunhan kaula vielä vähän kasvaa, niin saa tuon Naomin angry birds pannan, jollen sitten tilaa sille jotain ihan omaa…

Nämä kaksi nukkuu hyvin usein näin…

Sekoboltsit painaltaa niin, ettei kamera pysy perässä.

marras 27 2012

Lunta odotellessa

Posted on by

Nämä kelit on niin karmeita, että alkaa selkeästi koiriakin tympiä. Pihamaallakaan ei huvita enää juosta ja leikkiä, kun se alkaa olemaan märkää mutavelliä. Hupi käy yksin rallia ympäri pihaa, muiden katsoessa terassilta. Mikäs sen hauskempaa kuin kiertää kiitolaukkaa leikkimökin ympäri. Pupu sentään suostuu pallon perään lähtemään mutta harjakoirat haluaa vain nököttää terassilla.

Yritin vähän kuvata Pupun ja Hupin palloleikkejä tält aamulta, mutta keli on niin synkkä, että ei siitä mitään tullut, kamera ei oikein saanut tarkkaa kuvaa. Onneksi on luvattu kylmenevää ja lumisadetta, saadaan kuran tilalta lumipaakut sitten… Keli kun keli, niin turkkikoiran kanssa saa taiteilla. Kesällä se muuttuu vihreäksi juuri leikatusta ruohosta, kevät ja syksy menee kurarallissa ja talvella riesana on tarttuva lumi ja lumipaakut sekä tietenkin pakkupakkaset. Tosin niitä paukkupakkasia on vaikea kuvitella juuri nyt…

Jos kukaan muu ei juokse, niin minä menen!

Kyllä tappijaloistakin vauhtia irtoaa…
Pupu sentäs hakee palloa
Pomputtaa…
Nysse vei sen mun pallon!
Mua ei huvita… 

marras 26 2012

Millainenhan siitä tulee…

Posted on by

Pirpanainen tuntuu nyt selkeästi kasvaneen, ei ole enää sellainen minimini pennun pallero, mutta silti tuntuu hurjalta, että tuosta voisi tulla melkein Naomin korkuinen ja jopa vajaa 10kg painava. No saapa nähdä mihin mittoihin poika venyy, eihän se ole vasta kuin reilu 3kk ja pojat kasvaa aika pitkään pienissäkin roduissa, tosin nopeiten siinä puolen vuoden kieppeillä ja sitten hidastuu. Värikin on vielä hurjan tumma eli tästä pojasta ei äitinsä kaltaista hopeista tule, mutta minua ei se haittaa, pidän tummista ja syvänharmaista, ne on helpompia kura-aikaan kuin vaaleat 😀

Hupin kasvua löytyy näiltä sivuilta. Näkee miten korvat pienenee ja karva kasvaa. HUPIN KASVUSIVU.

Viime päivinä minulla on käynyt harjakoiria turkinlaitossa. Ensin kävi tuttavani Venla narttu, joka oli kuin karvainen kopio Naomista. HArmaa valkoinen turkki, joka oli vielä samanlaatuista, kuin Naomilla muinoin. Eilen kävi Hector poika takkujen avauksessa ja pesussa. Oli poika itsensä aikamoiseen solmuun saanut, mutta turkki saatiin onneksi auki ja pelastettua 🙂

14vk

Ihanainen Venla

Ihanaluonteinen hännänheiluttaja Hector

marras 24 2012

Silmätarkastustulokset

Posted on by

Oisittepa nähneet sen hymyn mikä oli kasvoillani, kun poistuin silmätarkastuksesta koirien kanssa. Sitä ei aiheuttaneet urpolisti käyttäytyneet koirani vaan tulos, paremmin ei voisi olla. Jekulta löytyi täysin terveet silmät, täysin terveet polvet ja sydän. Pupulla löytyi muutama piste, jota pitää parin vuoden päästä seurata, mutta tällä hetkellä niillä ei ole merkitystä. Värikalvo oli ohentunut, mutta se on ikään liittyvää muutosta. Naomin silmät oli myös ok, kaihipisteitä oli tullut muutama lisää, mutta mitään muuta ei, mikä viittaisi, ettei koira näkisi tms. Erityisesti Naomin silmistä olin niin iloinen, ainakin joku paikka, mikä ei ole hajonnut koirasta käsiin.

Silmätarkastuksissahan haetaan tiettyjä, Kennelliiton määrittelemiä, perinnöllisiä silmäsairauksia. Näiden tiettyjen ulkopuoliset sairaudet merkataan, mutta niillä ei ole Kennelliitolle merkitystä, mutta koiranjalostuksellisesti usein on. Koiran jalostuskäyttöä kannattaa miettiä tarkkaan, jos jotain löytyykin ja vaivasta riippuen kannattaa itse jättää pois jalostuksesta tai katsoa huolellisesti kumppani.

Mutta urpolien käytös… Päästiin sisään lekuriin, niin Pupuhan loikki jo rakkaudesta kaikkia kohtaan takajaloillaan… Jekku murrasi muille koirille ja Naomi tärisi ja huohotti kuin sydänkohtausta olisi saamassa. Yritä siinä sitten ilmottautua, maksaa ja täyttää lomakkeita. Puhumattakaan tipoista, jotka silmiin laitettiin, Pupu olisi halunnut ihan vaikka kaikkien tipat, Jekku mulkoili tippojen laittajaa ja Naomi hyytyi silkasta kauhusta. No silmätarkastuksessa osasivat sentään olla, mitä nyt Pupun oli hyvin vaikea olla tarvittava aika paikallaan, etenkin kun katsojia oli kaksi, toinen silmätarkastuslääkäriksi valmistuva…

Silmien vuotamisesta puhuttiin lääkärin kanssa. Naomilla ei vuoda ei värjäänny nyt silmät, vaikka kyynelkanavat puuttuu. Kerroin vuodon loppuneen viljattomalla ruokavaliolla ja lekuri sanoi monien kertoneen, että tietty ruokavalio auttaa värjäytymiseen sekä usein myös vähentää vuodon määrää. Jekun vuotoa ihmetteli, sillä koiran silmät oli sellaiset, ettei pitäisi vuotaa, no kerroin sen vaan johtuvan Jekun saamasta Royal caninin erikoisruuasta (jota sai niihin kiteisiin), omalla viljattomalla Acana nappulalla, ei vuoda ikinä. Tuo royali oli hyvin oranssia nappuloinakin, mitä lie väriainetta sisälsivät.

Tässä vielä tulokset, tarkastajana ell. Sari Jalomäki

Jekku, Xtra Bold Comic Sans
Silmät: TERVEET
Polvet: 0/0
Sydän: ok
***
Naomi, Scarpebox Scandal love
Silmät: ok, kaihipisteitä muutama lisää, ei merkitystä vielä. Yläkyynelkavat puuttuu edelleen.
***
Pupu, Scarpebox Brown Canella
Silmät: ok, silmissä pisteitä, joita seurattava (1,5-2v päästä), ei tällä hetkellä merkitystä. Värikalvo ohentunut, iänmukaista muutosta, ei merkitystä.

 

 

marras 23 2012

Tulisipa jo pakkaset ja silmätarkastukseen

Posted on by

Pikkasen alkaa nämä kurakelit ottamaan päähän. EI ole yhtään lenkkiä, etteikö koirat olisi ravassa. Pupussa ei onneksi juuri  näy, eikä tartukkaan, kun turkki on nyt niin lyhyenä, mutta nuo kaksi muuta. Jekku on joka kerta kaulaan asti musta, eikä huuhtelukaan juurikaan auta, väri tuntuu pysyvän. Hupi näyttää puhtaalta ja märältä, mutta kun sitä suihkuttaa suihkukopissa, saa huomata, että kuravesi siitäkin valuu. Hupin mahaturkki tuntuu myös kerävän kivasti hiekkaa, nostaessa sen huomaa. Hupilta joutuu suihkuttelemaan jalkojen lisäksi myös parran 😀

Turkit joutuu melkoiselle koetukselle vesi-hiekkasekoistuksen koristaessa montakertaa päivässä. Olenkin lisännyt isomman annoksen turkinsuojaöljyä hoitoaine veteen, jotta edes vähän säästyisi ja että Jekulla olisi edes muutama haiven mahassa messariin mennessä 😀

Huomenna menee kaikki aikuiset koiramme silmätarkastukseen. Jännittää mitä sieltä tulee. Alunperin piti mennä vain Jekku ja Naomi, Jekulle eka kerta ja Naomille uusinta, jotta näkee missä vaiheessa kaihi on. Naomin silmät peilaa erikoisesti valokuvissa ja normielämässäkin, joten veikkaan sieltä löytyvän jotain. Pupu sai peruutusajan, kun eilen tuli tieto, että Pupun siskolla on Asteroid Hyalosis eli lasiaisen rappeuma. Sama sairaus mitä Ilollakin oli ja harjakoirilla etsitään geenitestillä. Villakoirissa sen ei pitäisi olla periytyvää, mutta katsotaan nyt, mitä tulee meillä tulokseksi.

Tältä Jekku näyttää joka lenkin jälkeen.

Huuhtelu ei paljon auta

Yhdeltä kaverilta pitää pestä myös parta
Jekku puhtoisena ja yksi linssilude kuvassa kanssa, joka pitäisi pestä, sillä on pissipää… ilmeisesti jäänyt Jekun alle pihalla käydessä 😀

 

marras 21 2012

Agiliitokoiro

Posted on by

Kekku on ilmiömäinen agiliitokoira. Pari kertaa jäi nyt agilityä väliin, mutta ei se pojassa juurikaan näkynyt. Otin sitten itekseni esteitä, jotka oli jääneet välistä. Näytin pojalle A-estettä ja varovasti ohjasin ja kehotin kiipeämään, no poikahan kiipesi esin ylös ja sitten alas, ilman mitään mutinoita ja uudestaan ja uudestaan… Puomi oli harjotusvuorossa tänään, kävelytin pojan puomin päähän ja siitähän se lähti vaan siihen kiipeämään, kuin olisi aina sitä mennyt. Ainut oli rengas, mitä ei olisi enää huvittanut hyppiä, mutta pojalla taisi alkaa jo siinä vaiheessa väsy painaa.

Näyttelytreeneissä Hupi treenasi. Kuten oletinkin kasvun, lähinnä jalkojen kasvun myötä hyppypomppuloikka on itsestään vaihtunut nätiksi raviksi. Lopussa pääsi Jekkukin leikkimään ja Jekku ihastui ihan täysin Kerttu tyttöön. Jekku teki kaikkensa, että Kerttukin olisi tykännyt hänestä.

Ja mihis sitten mentäis? Jekku A-esteen päällä

Jekku tekee kaikkensa, jotta Kerttu ihastuisi häneen.

Hupi painelee tottuneesti harjakoirien seassa.

Täältä mä tuun, korvat sojottaen… Nuo korvat on hassut, välillä ne sojottaa sivulle, välillä ne on ihan tavalliset ceskyn korvat. Mä saan harmaita hiuksia, kun aina kun ne sojottaa, pelkään, että ne on pilalla 😀

marras 19 2012

Fiksu poika

Posted on by

Olen aina pitänyt terrierejä jotenkin hankalina kouluttaa, mutta Hupin kohdalla saa kyllä muuttaa käsitystään. Naksutin opittiin hetkessä, kosketuskeppi alle viidessä minuutissa ja tänään oli vuorossa kosketusalusta. Heti pentu tajusi, että jotain on tehtävä, paikalla oli nami ja naksu ja heti alkoi tarjoamaan alustan haistelua, olihan kosketuskeppiä pitänyt koskettaa nenällä. Kun koira tarjosi tätä jatkuvasti, niin aloinkin vaatimaan edes yhtä jalkaa alustalle ja sinnehän se löytyi muutaman naksauksen jälkeen. Vaikka alustan paikkaa vaihtoi, koira osasi mennä alusta päälle. Nami haettiin aina kädestä, jotta aina voitiin uudestaan mennä alustalle. Tietty pentu on kuin pieni lapsi, imee oppia sisäänsä hurjalla vauhdilla, etenkin kun sattuu olemaan hyvin ahne pieni pentu.

Nyt kaikki koirat osaa alustan ja kosketuskepin ja niitä voi käyttää sitten kivasti uuden opetteluun. Pupulla esimerkiksi maahanmenon nopeuttamiseen olisi tarkoitus käyttää kosketuskeppiä, näytti toimivan aika kivasti, kun kokeili.

Kuvat on vähän tuollaisia tärähtäneitä, kun yrittää samalla kuvata, naksauttaa ja palkita koiraa 😀

Kosketusalusta paikallaan (hiirimatto)

Jos kokeilisin koskea nenällä…

Ai tassuko tähän, tosi helppoa!

marras 18 2012

Juhlintaa

Posted on by

Eilinen meni ankarasti urakoidessa, 3 koiraa kävi pesulla ja samalla leivoin tälle päivälle lähes kaiken tarjottavan. Tänään sitten oli vuorossa kahden lapsen syntymäpäivät ja talo täyteen juhlijoita. Pupu vastaanotti juhlijat tuttuun tapaan oven takaa poronluun kera. Se kun edelleen liiskaisi vieraat silkasta rakkaudesta ja kun kaikki ei osaa ottaa vastaan sen rajua rakkautta.

Muut saivat purjehtia vieraiden joukossa, mitä nyt Hupia hieman pidettiin sylissä vieraiden tullessa, jottei jää jalkoihin ja oven väliin. No Hupi taisi saada aika paljon sitä syliaikaa ihan pelkällä suloisuudellaankin 😀 . Jekku ilmoitti aina kun ovesta tuli joku, normaaliin tyyliinsä korkealta ja kovaa. Jekku päätti, myös että serkkuni liikkeistä on syytä ilmoittaa muutenkin. Mistä lie moisen päähänsä saanut… Mutta kaiken kaikkiaan koirat selvyivät loistavasti juhlinnasta ja isossa ihmisjoukossa olemisesta.

Kun iso osa vieraista oli poistunut ja jäljellä oli vain koirankestäviä, pääsi Pupukin vapauteen. Vajaa 5min se jaksoi veuhtoa ja rauhoittui sitten normaaliin olotilaansa. Kaikki koirat alkoi olla puhki ja keskittyivät syömään poronluita ja vaihtelemaan niitä keskenään. Hupilla on ärsyttävä tapa, kun se jää ilman luuta, se menee haukkumaan luun syöjän viereen itsepintaisesti ja kun aikuinen koira häkeltyy, se yrittää pölliä luun. No enää tuo ei niin tehoa, mutta aina voi yrittää terrierin tarmolla haukkua 😀 Ja vaikka luita olisi 20kpl, niitä on aina yksi liian vähän. Pupu yrittää aina ottaa kaikki itselleen ja Hupista paras luu on aina se, joka on jollain muulla.

Pieni koira, suuri luu…

Veto veks juhlijalta.