Tankoparsaa ja näyttelyharkkoja

Posted on

Harjakoirien juoksut oli ohi, niin ne pääsivät pitkästä aikaa näyttelyharkkoihin. Tällä kertaa ei tosin minun kanssa vaan viejinä toimivat pojat. Hyvää treeniä pojat saivat, vaikka Naomi ei ollut ihan yhteistyökykyisimmällä päällä. Mahtavaa oli, että poikia kohdeltiin kuin ketä vain koiran esittäjää ja neuvottiin ja opastettiin. Simokin sai oppeja omalle pehmokoiralleen, jota roikotti näyttelyhihnan päässä. Pojat käsitteli kauniisti koiria ja osasivat jo tosi hienosti esittää koiria, siinä missä muutkin treenaajat.

Kotona olikin sitten Uni keksinyt taas omaa puuhaa, kun tytöt jäivät keskenään kotiin. Olin antanut molemmille ison uuden naudanluun, mutta siitä huolimatta Uni oli käynyt tiskipöydältä astioista ruuan jämiä, sillä seurauksella, että lasi ja lautanen oli pirstaleina lattialla. En tiennyt yhtään oliko koira syönyt ruuanjämiä hajonneiden astioiden seasta, joten kotiin tultua lähdin pikapikaa hakemaan tankoparsaa. Yleensä minulla on ollut sitä varalla kotona, Pupun popsimisten takia. Tankoparsa kietoutuu sopimattomien syötyjen ympärille ja tuo ne turvallisesti ulos. Unin iltapala olikin tölkillinen tankoparsaa ja purkillinen koiran purkkiruokaa ja nyt toivotaan, ettei mitään sopimatonta edes ole suuhun joutunut. Muita vahinkojakaan ei ollut sirpaleista tullut, heti tarkastin tassut ja suun.


Pakkaset saapuivat

Posted on

Pakkaset saapuivat ja piti kaivella kaapeista koirille lämpimiä asuja. Kaljuksi ajeltu takapuoli ja juuri lyhyeksi leikattu turkki ei ole kivoimpia talvipakkasilla. No puin tytöille puvut ja päästin pihalle juoksemaan ja mitä kävi. Ensinnäkin, molemmilla oli hieman liian pitkät lahkeet ja niitä sai kääriä ja toiseksi houdini koirani sanamukaisesti juoksi ulos puvustaan. Yhtäkkiä puku löytyi hangelta 😀 . No ei siinä vielä kaikki, Pupulta piti repiä puvusta huppu irti, no onneksi se oli neppareilla. Lopulta kun lahkeet häritsivät Pupua ja otin haalarin pois. Harjakoirathan oli käyneet pikapikaa vain asioillaan ja palanneet heti sisälle lämmittelemään.

Leikkiä oli mukava seurata, kuin olisi rallikilpailua seurannut. Kun Pupu meni edellä, Uni sai sen kiinni muutamalla loikalla. Kun Uni meni eeltä, Pupu oikoili reittejään niin, että sai Unin joka kerta kiinni silkalla älyllä. Leikin luonnekkin on muuttunut, Uni kovasti yrittää päälle päsmäröidä painissa ja kalisuttelee hampaitaan. Odottelen josko Pupu räjähtäisi sille edes kerran, eikä antaisi toisen pyöritellä itseään.

dsc_7161.JPG
Miten ihmeessä ne näyttikin noin kärsiviltä puvuissaan
😀 Pupun puku on itse ompelemani.


Messari

Posted on

Uni aloitti aikuisten luokissa hienosti, tulos molemmissa näyttelyissä oli sama. Uni sai laatuarvostelussa arvosanan Erinomainen (ERI) ja sijoittui junioriluokassa toiseksi. Molemmat juniorivoittaja tittelit vei tavattoman kaunis, norjasta kilpailemaan tullut musta narttu. Paras narttu kehissäkin käytiin pyörähtämässä, mutta kehissä oli niin kovia täysturkkisia narttuja monta, että emme sijoittuneet. Muutenkin totesimme, että narttuja on paljon ja laatu oli todella hyvää.

Lauantaina tytöt kyllä pelleilivät kehässä, niiden mielestä niille oli tarjottu kiva leikkihetki. Sunnuntaina juoksutin ja kävelytin Unia tarkoituksella ja juoksu meni sillä jo paljon paremmin, muutamilla laukka-askelilla tietenkin. No nyt onkin sitten kuukauden tauko, seuraavan kerran olemme näyttelyssä tammikuun loppupuolella Turussa. Unille osuu nyt kaikki nämä näyttelyt mitä on, niin isoja, joissa on paljon hyviä koiria. Eka nämä messarit, sitten turku, tampere ja villakoirien erikoisnäyttely.

Yökylässä meillä oli Laura Missin kanssa ja Lauran äiti Tuula Elmo pojan kanssa (ruskeita keskikokoisia). Pääosin koiran pidettiin erillään, sillä Pupulla oli juoksu. Mutta ei se Elmoa haitannut, poika ei ulissut Pupun perään, eikä nostanut jalkaakaan sisällä. Mutta Ilo särki Elmo pojan sydämen, Elmo piiritti Iloa aina tilaisuuden tullen. Turha reissu ei heilläkään ollut, Elmo pokkasi sunnuntaina Pohjoismaiden Juniorivoittaja tittelin!

Lauantain voittajassa tuomarina oli Iran Naarits, Viro.

Nice size and proportions. Nice feminine head but would like a  bit more underjaw. Good front angulation but a bit too narrow and toed out. Good chest and ribcage for age. Very nice hind angulatio. Sound movement for age.

Hyvä koko ja mittasuhteet. Sievä feminiini pää mutta toivoisin vähän lisää alaleukaa. Hyvät etukulmaukset mutta vähän liian kapea ja  varpaat ulospäin. Hyvä rinta ja rintakehä ikäisekseen. Erittäin miellyttävät takakulmaukset. Tasapainoiset liikkeet ikäisekseen.

ERI, JUK-2

Sunnuntaina Pohjoismaiden voittajassa oli tuomarina Francesco Cochetti, Italia:

Correct bite. Good head and expression. Could have stronger under jaw. Good neck. Bit soft topline. Good tail set. Sufficient rear angulation. Bit long in loin. Good coat. Moves quite well.

Oikea purenta. Hyvä pää ja ilme.Voisi olla parempi alaleuka. Hyvä niska. Vähän pehmeä ylälinja. Hyvä hännänkiinnitys. Riittävät takakulmaukset. Hieman pitkä lantio. Hyvä turkki. Liikkuus angen hyvin.

ERI, JUK-2

KUVIA LAUANTAILTA TÄSSÄ LINKISSÄ

KUVIA SUNNUNTAILTA TÄSSÄ LINKISSÄ

dsc_6748.JPG
Siskot peräkanaa, ekana Kukka, sitten Luna ja viimeisenä Uni.

dsc_6754.JPG
Ja tytöt bailaa kehässä, ei tietokaan kaunista menosta.

dsc_6793.JPG
Uni lauantaina.

dsc_7113.JPG
Kaunis norjalainen molempien päivien voittaja, Dajmens Secret Code

dsc_7136.JPG
Uni sunnuntaina.

***

dsc_6684.JPG
Sitten vielä Puppa perjantailta. Kutsun neitiä nyt silakaksi, sillä se on pieni ja liukas luikku tuossa trimmissä
😀


Pupun uudet vaatteet

Posted on

Kyllästyin Pupun takkuamiseen ja viikkojen mietinnän jälkeen päätin leikata Pupulta turkin. Lähes päivälleen vuosi sitten leikkasin myös takkuuntuneen Pupun turkin ja 5kk myöhemmin oltiin taas näyttelytrimmissä kehissä. Saa nähdä miten nyt käy, tullaanko kehiin terrierissä vai taas continentalissa vai jättääkö Pupu kehät kokonaan. Tokoon olen suunnitellut suuntaavani Pupan kanssa yli vuoden tauon jälkeen, joten jos sitten vaikka koulutustunnus ois tähtäimessä.

Olen tyytyväinen trimmaustulokseen vaikka tahkoamista se oli suoraan pitkästä turkista lyhyeksi. Jalkojen karvat vielä puuttuu, mutta kyllä ne sieltä tulee. Nyt voin rauhassa keskittyä Unin näyttelytrimmin kanssa, kun ei ole enää viikottain pestävää Pupua viemässä aikaa siltä.

dsc_6639.JPG
Tästä lähdettiin. Unin syömä päätukka ja niskatukka, josta oli jäljellä vain yksi töyhtä päälaella.

dsc_6642.JPG
Ennen kaljua.

dsc_6656.JPG
Tällänen tuli.

dsc_6662.JPG
Eikä tuo häntäkään niin lyhyt ollut kuin kuvittelin.

dsc_6664.JPG
Ei enää pompuloita ja korvamuoveja.


Ilppa sairaana

Posted on

Me kannatetaan paikallista eläinlääkäriä ja kipaistaan siellä joka viikko jonkun kanssa 😉 Ei vaan Ilolle oli ilmestynyt samanlainen rupi kaulaan kuin viime kesänä. Olin jo epätoivon partaalla, koska karva viimein kasvoi, että nyt pitäisi taas karvat leikata. No käytiin lääkärissä ja rupi paljastui hotspot ihottumaksi. Karvaa ei tarvitse leikellä kuin juuri ruven kohdalta, jollei ei muualle ala rupia ilmestymään lisää. Kai se on sitten nämä kosteat kelit, jotka ovat ärsyttäneet ja hautoneet Ilon ihoa. Nyt pitää olla vaan tarkkana sadelenkkien jälkeen, että puhaltaa koiran föönillä kuivaksi, ettei vain pyyhkeellä ota. Onneksi Ilo on pienin. Lääkkeiksi Ilo sai pesuaineen jolla pestään pari kertaa (Etiderm) sekä Fucidermiä suoraan ihottuman päälle.

dsc_6617.JPG

dsc_6619.JPG


Viimeinen pentunäyttely

Posted on

Tällä kertaa kisassa oli 6 koiraa sisaruksen Uni, Luna sekä Oliwer ja 3 Zanita’s kennelin koiraa. Uni oli tälläkin kertaa voittamaton ja oli ROP-pentu.

Unilla oli kaulassa perinteinen näyttelyhihna ja sen kanssa meni normaaliarvostelussa loistavasti. Kehän ulkopuolella koira tempaisi itsensä pois pannasta (kuten aina kaikista kiristämättömistä), tämän takia vaihdoin ryhmäkehiin takaisin kiristävän ketjun, mutta se oli virhe. Uni ei kulkenut enää yhtään niin hyvin ryhmäkehässä, sitä ei huvittanut juosta, kun panta kiristi. On vaan käytettävä ei kiristävää, niin neiti kulkee paljon paremmalla draivilla.  Ryhmäkehässä Uni ei sitten tällä kertaa sijoittunutkaan.

Tuttuja kehissä näkyi aika paljon. Aprikoosi kääpiövillakoira Vapun kanssa Uni on reihunut täällä kotipuolessa. Musta keskikokoinen Greta on taas tuttu (harjakoirien) näyttelyharjoituksista.

Ensi viikonloppuna on messukeskuksen näyttely molempina päivinä, lauantaina Voittaja -09 ja sunnuntaina Pohjoismaiden Voittaja -09. Uni on tuolla ensimmäisen kerran juniori luokassa ja odotan lähinnä, että koira saisi laatuarvostelussa erinomainen (ERI). Aikuisten täysiturkkisten keskellä ei melko varmasti menestytä muuten.

Tuomarina oli tänään Karin Bergbom

Tyylikäs ja ryhdikäs. Kaunis pää. Alaleuka saa kehittyä vielä. Hyvä eturinta, luusto ja käpälät. Hyvä lyhyt runko. Erinomainen takaosa. Hyvä karva. Kauniit liikkeet.

PEK-1, KP, ROP-pentu

KUVIA NÄYTTELYSTÄ TÄSSÄ LINKISSÄ.

dsc_6429.JPG
Tukka hetken hyvin, ravistus ja kaikki on hävinnyt.

dsc_6474.JPG
Kumpi on kumpi?? Luna edellä ja Uni perässä.

dsc_6518.JPG
VSP Zanita’s Elysee ja ROP Uni


Juoksuamista ja silppua

Posted on

Pupu juoksuaa taas! No viimeisen kerran, Pupu leikataan tämän juoksun jälkeen Naomin kanssa. Pupua ei siis tulla käyttämään jalostukseen, syynä lähinnä Pupun siskon Pepin sairastuminen addisonin tautiin. Addisonin tauti on villakoirilla perinnöllinen sairaus, siihen voi kuolla, mutta oikealla lääkityksellä se yleensä saadaan kuriin. Lääkitys on elinaikainen. Peppi sairastui yhtäkkiä ja meni huonoon kuntoon, mutta kun syyllinen löydettiin ja lääkitys saatiin päälle, niin Peppi on reipas oma itsensä, jollei kuulemma jopa reippaampi 😀 .
Pupu testattiin myös taudin varalta, koska viime juhannuksenahan Pupu sai sen kummallisen kohtauksen ja vietettiin Viikin eläinsairaalassa yö. Silloin epäilyksenä oli vierasesine suolistossa, mutta lääkäri nosti ilmaan myös mahdollisen addisonin taudin. Kun Pupu on vielä rauhoittunutkin aikalailla, niin halusin testata sen. Pupun testien tulos oli terve eli Pupu ei sairasta addisonia, mutta kantajuudesta emme tiedä. En halua itse ottaa riskiä, että Pupulle syntyisi 9 sairasta pentua, joten päädyin, että Pupu leikataan seuraavan juoksun jälkeen. Nuo Pupun hyvin tiheät juoksut eivät ainakaan hidastaneet päätöstä. Ja koska Naomi täyttää keväällä 5v ja olimme Maaritin kanssa sopineet, ettei Naomia käytetä jalostukseen, niin Naomi leikkautetaan samalla.

Pupun juoksut:
Eka:3.8.2008, 11kk
3.12.2008
17.4.2009
19.8.2009
3.12.2009

Nyt sitten odotellaan milloin Uni aloittaa ensimmäisen juoksunsa.

Unin tuhoamistakin ollaan nyt ehkä saatu hallittua. Unihan syö kaiken minkä tassuihinsa saa ja lisäksi tykkää pistää kaikenlaista säpäleiksi. Viimeisimpinä tältä viikolta on palasiksi laitettu joulukaktus. Tai siinä kaktuksen pilkkominen riittänyt, vaan tietenkin piti pilkkoa myös kori, jossa kaktus oli. Piti myös pikaisesti googlettaa, onko joulukaktus myrkyllinen, mutta ei onneksi ollut. Seuraavana päivänä pojat oli jättäneet muropaketin pöydälle ja tuloshan oli varma: Syödyt murot ja pilkottu paketti.
Nyt olen jättänyt Unille paljon pilkottavaa. Nameja limupulloissa, kongeissa, aktivointipallossa sekä lisäksi ilmastointiteipillä pakattuja paketteja, joissa nameja sisällä. Tänäänkin Uni oli vain Pupun kanssa pilkkonut paketteja, eikä kiellettyyn ole koskettu.

Tuhoamisessa Unilla on sama tyyli kuin serkkuni beauceron rotuisilla koirilla oli. Tavara voi olla kuukausia koiran saatavilla, kunnes se yksi kaunis päivä pistetään pilkkeeksi. Tosin olen naureskellen miettinyt, että jos laittaisi valvonta kamerat, niin tietysti paljastuisi, että Naomi onkin se, joka täällä pilkkoo kaiken 😀


Onnea Ilo!

Posted on

Ilo täytti eilen 2 vuotta. Pienestä kiloisesta pallerosta on kasvanut 3,5kg painoinen 24,5cm korkea neitokainen. Ilo on edelleen iloinen, innokas ja ahne, mutta silti luonteeseen on tullut aikuisuutta. Ilon paras kaveri on Naomi, jonka kanssa yhdessä voi puuhailla, villakoirista ei niin väliä. Koiraa on helppo kouluttaa, jos on namia motivaattorina, mutta sormet saattaa mennä samalla nameja antaessa.

Ilo tutustutti minut harjakoirien maailmaan ja on osoittanut, että harjakoiristakin on moneksi.

imgp8662.JPG
Ilo 12vk


dsc_4512-1.JPG