Harjakoiran turkin räjähtäminen

Posted on

Olen alkanut miettimään puuterien turkin ”räjähtämisiä”, kun olen enempi törmännyt koiria, joille on tämä tapahtunut. Olen alkanut miettimään, johtuiko räjähdys todella käytetyistä aineista vai olisiko se kohdannut joka tapauksessa. Kaikkien näiden koirien turkki on räjähtänyt taitavissa käsissä, säännöllisesti hoidettuna. Onko tässä syytetty aineita, jotka sattumalta oli muodissa näyttelyrintamalla juuri silloin? Esimerkiksi Kelco aikasemmin ja  CC tai öljyäminen Jekun aikana. Olisiko räjähdys hävinnyt ajan kanssa, vaikka saman aineen käyttöä olisi jatkettu, eikä ruokintaa vaikka olisi muutettu?

Tuntuu, että turkin huonoon kuntoon meno tapahtuu 2 ja 3 vuoden välillä hyvin monille puuterihuiskuille, etenkin uroksille. Turkinvaihto on tuolloin voimakkaammin menossa, turkki haurastuu ja menee huonoon kuntoon latvoistaan, pörhistyy, menettää pentuturkin kiiltonsa ja pituutensa. Ja tietyillä väreillä koirat käy läpi valkean vaiheen. Tosiasiahan on, että harjakoiralla on kaunis kiilto turkki pentuna ja nuorena ja aikuisena turkinlaatu on melko usein himmeämpi ja kuluvampi. Ilmeisesti matkalla tähän kuuluu tuo räjähdysvaihe? Tavoitellaanko myös turhaan pentuajan turkkia?

dsc_6952.JPG

Kiiltävä hyväkuntoinen pentuturkki

dsc_8671b.JPG

Kaunis ja pitkä nuoren koiran turkki

dsc_2076.JPG

Pituutta oli kivasti, tässä öljyttynä.

dsc_2604.JPG

Räjähdys alkoi…

DSC_2475

Turkki valkoisessa vaiheessa, huonokuntoinen ja räjähtänyt, pituus selkeästi lyhentynyt.

DSC_5103-002

Latvat edelleen kaameassa kunnossa noin 15cm matkalta, uutta kaunista kyllä kasvoi.

DSC_5613-002

Turkki tänään, Jekulle sopivilla aineilla pestynä ja viimein alkaen elpyä…

  


Turkinhoitoa

Posted on

Ollaan testailtu ja testailtu eri aineita ja on jännä huomata, miten toisella aineella koia on ihan pöfpöf ja toisella aineella turkkista tuleekin nätti. Saatiin Turkkitaikasta kasa näytepulloja uutta True Iconic -sarjaa. Meidän mieleen nämä ei olleet, koska tekivät turkista ilmavan ja haluan laskeutuvaa, mutta veikkaisin, että sopivat tosi hyvin roduille, jolle halutaan pöyheä ja ilmava turkki. Kauniin kiillon ne ainakin tekivät.

Huvin vuoksi ollaan kokeiltu muitakin shampoita ja hoitoaineita. Kuten vanhaa pentuaikojen ainetta Espreen Silky Showta, joka edelleen toimii. Toinen mitä kokeiltiin on Anjun Beaute sarja, joka tuntui toimivan hyvin Hupilla. Jekulla testit on vielä kesken.

Pupuunhan saa kätevästi sitten tuhottua ylimääräiset pullot. Villakoiran turkki ei ole niin nökönuuka käytettävistä aineista, etenkään aikuisen koiran lyhyehkö turkki.

DSC_5103-002

Jekku meidän normikäytössä olleissa aineilla pestynä: Royale Perfection Anti Itching Shampoo/ReQual Bio-Plus/ /PAC

DSC_5155-001

Espree Silky show + ReQual Bio-plus + PAC + WOW (jalkojen valkaisuun EZ Groom Crystal White)

DSC_5537-001

TRUE ICONIC SHOW BEAUTY BATH + TRUE ICONIC SHOW SILK PROTEIN CONDITIONER ja siihen sekaan 2ml TRUE ICONIC MAGIC OIL

DSC_5426-003

Anju Beauté ApricotDiamant shampoo ja Anju Beauté Creme Rinse hoitoaine + Anju Beaute Beauty Care Mask + Summerwinds Protect-A-Coat Conditioning Oil.

 

Ja Hupin testejä:

DSC_5058-001

Royale Perfection Anti Itching Shampoo/ReQual Bio-Plus/ /PAC

 

DSC_5511-001

TRUE ICONIC COLLAGEN PLUS BATH shampoo ja TRUE ICONIC COLLAGEN PLUS CARE CONDITIONER+TRUE ICONIC MAGIC OIL

DSC_5574-001

Anju Beauté Diamant shampoo + Espree Silky show Shampoo ja Anju Beauté Optimum Care hoitoaine + Anju Beaute Beauty Care Mask + Summerwinds Protect-A-Coat Conditioning Oil.


Kuraleikkejä

Posted on

Saatiin tänään kylään serkkuni airedalenterrieri Jare. Jarea ollaan nähty viimeksi kesällä mökillä. Poikien on hyvä nähdä tasaisin väliajoin, jotta pysyvät kavereina. Jare oli kasvanut huimasti ja oli jo reilusti Pupua isompi. Ja Pupu oli niin onnellinen, sille tarpeeksi iso peuhukaveri, sai painia ihan rauhassa, eikä tarvinnut pelätä että menee rikki. Jekku ja Hupi taas oletti, että heille on tuotu taas juoksunarttu kylään ja yrittivät astua Jarea…

Jestas mihin kuntoon koirat vaan menivät, piha oli oikeaa mutavelliä. EI se mitään, että menivät mutaisiksi, mutta ne haisivat myös mutaojalle. Pupulla vaan vetäisin raa’alla shampoolla mutakohdat ja suihkuttelin, sitä en jaksanut alkaa sen kummemmin pesemään, mutta pikkupojat pääsi kunnon pesuun, Jekku oli naamaa myöten mudassa. Taas niitä hetkiä, jolloin toivoisi omistavansa 3 whippettiä.

DSC_5230

Kuka ihme pihaamme tuli??

DSC_5253

Jeee, se on Jare!!

DSC_5264

DSC_5271

Koko porukka Jaren perässä.

DSC_5272

Jarpasta on kasvanut iso poika.

DSC_5291

Pupu oli niin onnellinen.

DSC_5300-001

Just tälläsen näyn haluaa turkkikoiran mistaja nähdä linssin läpi 😀

DSC_5304-001

Ravassa naamaa myöten.

DSC_5321

DSC_5341-002

Sekopäät vauhdissa

DSC_5357


Astutuksia

Posted on

Viime viikonloppuna meillä kävi vieraita ruotsista. Hupin ruotsin tyttöystävän juoksu oli sopivassa vaiheessa ja astutuksen aika oli. Nyt sitten odotellaan onnistuiko ja tuleeko pikku Hupeja Sellandafjalls-kenneliin Idunn nartulle. Pikku Hupia meille ei kyllä ole tulossa.
Suomen Miina nartulla (Kennel Windytown) on myös alkanut juoksut ja se neiti olisi tulossa tapaamaan Hupia ensi viikonloppuna.

Hämmästynein tässä olin, kun Pupu ja Jekku oli poissa kotoa astutuksen ajan ja juoksuinen narttu oli meillä sisällä ja pihalla, niin pojat eivät silti seonneet, eivätkä edes pissineet sisään, mitä odotin käyvän. Vähänhän ne tohotti, mutta ei mitään itkua ja volinaa, mitä olisi voinut olla, etenkin Jekulla, kun harjakoirat on yleensä niin seksihulluja. No eipä ole Jekku ennenkään ollut, eikä ollut nytkään.

DSC_5194-001

 


Pienet pojat pesussa

Posted on

Nämä aivan karmeat kelit ovat saaneet koirat kauhean näköisiksi, niinpä pojat kävi taas vaihteeksi pesulla… Jekun pesuväli oli vajaa 2 viikkoa, mutta kun joka päivä kuraantuu monta kertaa ja aina pitää huuhdella, koria muuttuu ihan karmeaksi. Odotin paljon pahempaa takkukasaa, mutta ei sitten löytynytkään kuin pari isompaa takkua etujaloista ja muuten sellaista pientä nyppyä, joka lähti suihkeen avulla helposti irti. Jekulta leikkelin pikkasen kuiva latvoja pois, jos turkista tulisi siten vähän elinvoimaisempi, mutta en kauheasti uskaltanut. Tassut vedin melko villakoiriksi päälliturkin alta, jotta ei tulisi niin paljon kuraa mukana.

Hupi oli pesty viimeksi messariin ja vitsi sillä on unelma turkki, ei takun takkua vaikka on käyttänyt Pomppa takkia päällään…

DSC_4509-001

Jekku ennen… ihan kivan näköinen…

DSC_4523

Jekku ja käytetyt aineet. Pesussa Royale Perfection Anti Itching Shampoo ja valkoisiin osiin ”raakana” RP Shampooing Blanc, Hoitoaineena kokeilussa Royale Perfection Lait Conditionneur ja aina laitan lorauksen Summerwinds Protect-A-Coat Conditioning Oilia suojaamaan turkkia.

 

DSC_4543-001

Valmis, kaunis…

DSC_4529

Hupi osaa hauskasti pesun jälkeen kuivata itsensä, jos laittaa sille pyyhkeen saataville.

DSC_4524

Kauhea murina ja hinkkaaminen…

DSC_4559-001

Kaunis ja valmis tämäkin, nyt tosin jätetty trimmaamatta, jos tulis vaikka niitä pakkasia…

DSC_4563-002

Pikkupojat <3

DSC_4578-001

Jekulla on aina mystisiä ilmeitä…

 


Mitä tulevaisuus toisi tullessaan…

Posted on

Aina näitä asioita pyörittelee mielessään, mikä olisi seuraavan koiran rotu taikka sukupuoli… Vaikka ei olisi koiraa edes hankkimassa, on näitä asioita kiva pyöritellä tasaisin väliajoin.

Nyt kun on satanut enemmän ja vähemmän koko ajan jo viikkojen, jollei kuukausien ajan ja pessyt umpikuraisia koiria monta kertaa päivässä. Niin on alkanut miettiä, pitäisikö seuraavan koiran olla ei-turkkirotuinen, vaikkei nyt ihan välttämättä lyhytkarvainen, niin ainakin säänkestävämpi, jonka kanssa pystyy lenkkeilemään tuossa säässä. Harjakoiran kanssa et pysty, eipä pitkäturkkisen villankaan. Molempien kanssa pystyy, jos ne on klanitettu ja puettu, mutta jos haluat näyttelyihin, niin eipä pukeminen käykään. Koiran turkki kastuu hyvin nopeasti läpi sateessa ja sitten on kylmä lenkkeillä. Mutta lyhytkarvaisista ja säänkestävistä roduista lähtee karvaa, en tiedä tulisinko toimeen sen asian kanssa. En tosin tiennyt tulenko toimeen parrankaan kanssa ja hyvin ollaan tultu toimeen, mutta karvat, niitä olisi sitten joka paikassa. Ja karvaavat koirat usein haisevatkin, koiralle. Mutta toisaalta olisi luksusta, jos ei tarvitsisi turkkia laittaa 3-7pv välein…

Sukupuoli… Ehkä mä kumminkin olen enempi narttuihminen… Ärsyttää, heti kun silmä välttää, pojat nostaa jalkaa mihin vaan ruohonkortta korkeampaan. Ne ei erottele lastenleluja tai puutarhakalusteita, kaikki on yhtä hyviä jalannostopaikkoja. Ja sitten tuo vartioiminen ja alueen puollustaminen, on uroksilla kanssa välillä rasittavaa, kaikkeen mahdolliseen pitää kommentoida. Ja lenkillä joku iiiiihana tyttöhaju saa koiran pysähtymään kuin seinään ja meinaa käsi irrota, kun ei huomaa koiran pysähtyneen (etenkin Hupi pysähtyy ja un yrittää saada sitä liikkeelle, on kuin jotain betoniporsasta yrittäisi hilata).

Näyttelyissä käydessä, olen kauheasti yrittänyt aina katsella avoimin mielin muita rotuja, löytyisiköhän niistä meille sopivaa, mutta eipä ole sitä The Täydellistä koskaan eteen tullut. Kai sen sitten näkee kun on seuraavan aika, että mikä sieltä tupsahti 😀

131212-DSC_3692

Pelkkää jatkuvaa kuraa…

DSC_4499-001

Hetken kaunis ja laitettu, yksi lenkki ja se olikin sitten taas siinä…


Pupu tokossa

Posted on

Pupun toko kurssi alkoi keskiviikkona ja en mä muistanutkaan millasta on Pupun kanssa treenata. No ainakin tyystin erilaista, kuin Hupin kanssa. Muttta siinä missä Hupi istuskelee ohjeiden annon aikana rennosti, eikä huomioi muita koiria, niin Pupu säätää. Se säheltää, liikkuu, vaatii tekemistä, ryntäilee lähelle tulevan kouluttajan luo ja haukahtelee muille koirille. Se haluaa koko ajan tehdä ja toimia, tienata herkkuja… Ärsyttävin on tuo haukahdushommeli, Pupu on ketjuttanut mielessään tapahtumaketjun: Haukahdus – emäntä kutsuu pois – namia… Ensi kerralla pitää kysyä millä ihmeellä tuon saisi karsittua, tuo on nimittäin jo aikaisemmin opittu muilta kursseilta.

Pupun ryhmä on paljon osaavampi kuin Hupin. Hupin ryhmässä on paljon aloittelijoita, tuolla on koiria,  joilla on pohjakoulutusta jo, mutta vähän ruosteessa, kuten Pupu. Niinpä harjoittelut ja kotiläksyt menee ihan erilailla. Näillä ei tarvitse harjoitella kontaktia ja alkuoppeja. Niinpä ekalla tunnilla oli aiheena kosketusalusta, ekana kriteerinä omistajan haluama toiminta kosketusalustalla eli koira koskee sitä kuonolla/tassulla tai menee sen viereen, miten kukakin halusi. Kosketusalustaa voi hyvin hyödyntää, esim. seuraamisesta seisomaan pysähtymisen opettamiseen tai vaikka eteen lähetettäessä koira osaa pysähtyä juuri lätkälle ja hakea sen pitkäkin matkan päästä. Meillä kriteerinä oli yhden tassun laittaminen lätkän päälle. No se oli helppo, kosketusalusta oli Pupulla muistissa ja nopeasti se siirsi aikaisemmin opetetun tuolle alustalle. Kotiläksyksi saimme haasteen pysyä alustan päällä 5 sekuntia.

131127-DSC_3604

Jekku kävi isännän kanssa lenkillä, en tiedä missä suossa ne juoksivat 😀

 

131123-DSC_3589-001

Tältä se kumminkin näytti muutamaa päivää aikaisemmin 😀


Korvamuovien kiinnitys ja korvien suojaaminen

Posted on

Näyttelyvillakoirilla usein käytetään korvamuoveja, mutta niille on paikkansa muillakin luppakorvaisilla roduilla, joiden korvakarvoja halutaan suojella likaantumiselta ja kulumiselta. Paketin teossa tärkeintä on viimeisenä tarkastaa, ettei muovien välissä ole korvanlehteä, muuten voi aiheutua kuolio.

Korvapakettien tekemiseen voi käyttää ”oikeita” korvamuoveja, mutta jotkut käyttää mitä tahansa muovipussia ja jopa suihkuverhon paloja. Osa käyttää korvapaketeissa hevosten jaloissa sekä haavanhoidossa käytettyä itsekiinnittyvää sidettä (LINKKI). Hevostarvikkeena tuo on usein halvempaa. Käytän molempia hieman vaihdellen. Itse käytän korvapaketeissa isompia noin 1,5-2cm halkasijaltaan olevia kumilenkkejä. Näitäkin saa halvemmalla hevostarvikeosastoilta, mutta koiratarvikkeissa on enempi värejä. Itse tilaan muovit ja lenkit TÄÄLTÄ.

Toiset koirat ei tykkää paketeista ja yrittävät saada niitä suuhunsa ja pureskella ja samalla pureskelevat korvakarvat kokonaan poikki. Myös koirakaverit saattaa roikkua paketeissa ja katkoa korvakarvoja vielä pahemmin. Leikkien ajaksi korvat voi lisäsuojata hupulla tai niihin voi laittaa jotain pahanmakuista ainetta.

Näyttelyaamuna teen paketin suojaamaan, jottei karvat mene suuhun tai kastu vesikupissa, mutta en taittele pakettia, vaan laitan yläreunaan ja ihan alas (niin ettei koske karvoihin) kuminauhat.

Tämä on ollut vuosia minun tapani paketoida villakoirien ja nyt harjakoiran korvakarvat, joku toinen saattaa tehdä toisin.

DSC_3193

Korvamuoveja ja kumilenkkejä

DSC_3194

Kampaa korvakarvat suoriksi

DSC_3195

Taita muovin yläreunasta vähän tukemaan, korvakarvojen pitää kumminkin mahtua koko paperin sisään. Asettele karvat muovin päälle, hitusen voi korvanlehti olla muovin päällä, sillä se liukas muovi kumminkin valuu hieman.

DSC_3197

Pyöritä koko muovi karvojen ympärille tiukaksi rullaksi.

DSC_3198

Paketoinnin tärkein kuminauha, tällä varmistetaan, että paketti pysyy. Kieritä kuminauhaa niin monta kertaa ympäri kuin vain pystyt. Joudut pujottelemaan hieman loppupään muovia.

DSC_3199

Taita pitkä paketti, joko 3 tai 4 osaan riippuen sen pituudesta.

DSC_3200

Korvan lehden alareunaan pitäisi tulla pienehkä paketti, mutta silti niin, että sen saa kahdella kumpparilla kiinni.

DSC_3201

Taittelun jälkeen kiinnitä vielä ylös uusi kuminauha ja alas toinen.

DSC_3202

SE KAIKKEIN TÄRKEIN! Tarkista AINA, siis ihan AINA, kammalla, että paketin ja korvan välistä kampa pääsee läpi, näin korvan lehti ei voi olla paketin sisällä.

DSC_3209

Paketit valmiina