Helsingin näyttelyviikonloppu

Posted on

Nyt on molemmat pojat kiertäneet kehän ryhmänäyttelyssä Helsingissä. Hupi oli eilen ja esiintyi samalla varmalla tyylillä kuin aikaisemmin, eli kauhea kiire, melkein ei ehdi ravata ja tuomari on kiva tyyppi. Tuloksena li Hupilla jälleen ROP-pentu. Loppukilpailuja tuolla ei pennuille ollutkaan.

Tuomari: Johanssin Karl-Erik, Ruotsi

Utmärkt typ. Valp med mycket stil- Vackert huvud, väl burna öron, mörka ögon, bra uttryck. Bra bett men sakna en P4 i underkähen. Utmärkt hals- och rygglinje. Tillräclig bröstkorg. Bra vinklar. Vägvinnande rörelser. Visar sig glatt.

Erinomainen tyyppi. Tyylikäs pentu. Kaunis pää, hyvin kannetut korvat, tummat silmät, hyvä ilme. Hyvä purenta mutta puuttuu P4 alaleuasta. Erinomainen kaula ja ylälinja. Riittävä rintakehä. Hyvä kulmat. Maatavoittavat liikkeet. Esiintyy iloisesti.

1 Kp, RP-pentu

***

Jekku pääsi pesuun illalla ja Jekun vuoro oli sitten tänään. Jekku esiintyi todella hyvin. Antoi tuomarin kopeloida ja juoksi omaan varmaan tyyliinsä. Jekku voitti avoimen luokan eli ikäluokkansa ja sijoittui paras uros kehässä neljänneksi. Sertin sai toiseksi tullut, joten se jäi saamatta, mutta tulos oli silti kiva viime aikaiseen tahkoamiseen nähden.

Tuomari Bill Browne-Cole, GBR

Beautiful head & eye. Excellent neck & shoulders. Excellent body shape. Excellent angulation. In beautiful condition. Moved & showed extremely well.

Kaunis pää & silmät. Erinomainen kaula & lavat. Erinomainen kehon muodon. Erinomaiset kulmaukset. Kauniissa kunnossa. Liikkuu & esitetty äärimmäisen hyvin.

ERI, AVK-1, SA, PU-4

Kamera oli mukana vain lauantaina, joten kuvia vain Hupista, Joku on saattanut kehän laidalla kuvata Jekkuakin, mutta ne tulee varmasti myöhemmin, jos on.

LISÄÄ KUVIA TÄÄLLÄ

Hubbitti ennen kehää

Tuomari on kaveri vaikka tutkisi hampaita

Hupi näyttää kieltään 😀

 

 

 


Laumaleikkejä

Posted on

Eilen Jenny kävi Erican kanssa hakemassa koiralleen tilatun shampoon ja lähdettiinkin extempore viemään molemmat laumat lenkille. Alku oli silkkaa kaaosta, kun oli heidän lauma ja meidän lauma ja koirien piti kävellä parisataa metriä pellolle. No alku louskutuksen ja sinkoilun jälkeen sekin sujui. Pelolla sitten koirat pääsivät riehumaan oikein kunnolla. Pupu nautti täysin rinnoin oman kokoisesta seurasta, jotka osasi leikkiä tarpeeksi rajusti hänen kanssaan. Pojat yritti pysyä perässä, mutta ne ei juurikaan yltyneet rajuun leikkiin mukaan. Pellon jälkeen oltiin hetki vielä metsän reunassa, sillä tuloksella, että umpirapainen Jekku sai kiedottua itseensä kymmeniä risuja. Tielle päästyämme piti Jekku pelastaa pahimmista risuista, koska se ei olisi päässyt enää kunnolla kävelemään 😀 Kotiintultua Jekkua odottikin näyttelyn esipesu, sillä Jekku menee sunnuntaina kehään ja Hupi lauantaina. Messukeskuksessa on PetExpo messut, joiden yhteydessä on pienet ryhmänäyttelyt.

Ihmeen hyvin kaksi vierasta laumaa löysi heti sopusoinnun ja leikit sujuivat ilman riitaa tyttöjen välillä. Muutama ärähdys toki kuului, mutta asiasta, Pupu rullasi collie Neirasta yli ym… Sen verran harvoin nykyään leikitään vieraiden koirien kanssa, saati toisen lauman, että kuvittelin vähän isompaa draamaa, mutta edelleen nämä osaa olla sosiaalisia ja toimia hyvin vieraiden koirien kanssa.

KUVIA KURARIEHUSTA LÖYTYY TÄÄLTÄ


Uskomatonta! (Hyvinkää pentunäyttely)

Posted on

Siis ihan käsittämätön päivä… Hupi oli pentunäyttelyssä ja voitti rotunsa. Jäätiin loppukilpailuihin, kun pentunäyttelyssä oltiin, niin oli se mahdollisuus ja miten kävi… Hupi oli terrieriryhmästä toiseksi kaunein koira! Enpä olisi ikinä uskonut. Ceskyt pärjää yleensäkin harvoin loppukilpailuissa. Hupi esiintyi omalla varmalla energisellä tyylillään, hyvin mutkattomasti.

Tuomari Kimmo Mustonen

Erinomainen tyyppi ja koko. Oikeat mittasuhteet, hyvä purenta, erittäin lupaava pää. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä kaula ja selkälinja, hieman pysty lapa, hyvät takakulmaukset, erinomainen runko ja eturinta, hieman turhan käyrät eturaajat, erinomainen karvanlaatu ja luusto, vaivaton tehokas liikunta, erinomainen luonne ja esiintyminen.

PEK-1 KP, ROP-pentu, RYP-2

LISÄÄ KUVIA TÄÄLTÄ

Hupi pöydällä, tuomarin kopeloimiset ei hetkauta.

Ja sitten uskomattomasti palkintopallilla

Ja vielä video Hupista isossa kehässä.


Koiriemme pahat tavat…

Posted on

Luettuani Kiiran Blogista jutun koiran pahoista tavoista, oli pakko tehdä omista koirista listaus. Täytyy sanoa, että Kiiran kaltainen tuhovimmainen koira on kauhistus minulle 😀 Uni pystyi samaan, jollei enemmänkin, mutta nämä muut on siihen verrattuna rauhallisia mussukoita… vai onko sittenkään? No aloitetaan:

Naomi,
todella vaikea keksiä juuri mitään… Kun koira ei hauku, ei tuhoa, ei riehu, ei vedä, nojoo
– Syö välillä omaa kakaansa 😀 Ei aina, mutta joskus silmän välttäessä pompsii omat tuotoksensa hyvällä halulla.

Pupu
-syö kalsareita ja sukkia rikki, ei enää onneksi kokonaan, mutta käyttökelvottomiksi kumminkin ja kangasta menee mahaan asti, joka aiheuttaa mahalle usein ärsytystä. Voi mennä viikkoja syömättä vaikka lojuisi näkyvillä, mutta sitten yhtäkkiä tulee mania syödä.
-Haukkuu autossa kaikki koirat. On äärimmäisen ärsyttävää ajaa, kun Pupu havaitsee koiran, niin se on haukuttava. Sitruupanta hillitsee, mutta yleensä Pupu saakin matkustaa etupenkin jalkatilassa, josta se ei näe ulos.
-Hyppii kaikki meille tulijat. Pupu pomppii ja riehuu kun tulee vieraita ja on täysin pitelemätön. Käskyt ja opetukset unohtuu tai voi sitä hyvin äkkiä istahtaa ja sitten sinkoilla taas vieraiden seassa. Hihna nostaa kierroksia tuplaksi, siinä mennään ihan sekopäänä.
-Kuulee omiaan ja ilmoittaa niistä, niin että koko lauma lähtee haukkuu sitten mukaan.
-Varastaa ruokaa pöydältä. Tämä tosin on musta ihmisen oma moka, jos jättää ruokaa koiran saataville. Varastaa siis kun ihmiset jo poistuneet paikalta.
-Lenkillä haukahtelee tuntemattomille ohitettaville koirille.
-Törmäilee vapaana leikkiessä ihmisiin.

Jekku…
-herkkähaukkuinen, pieni kolahdus, ääni mitä ihminen ei kuule ja hälytys on käynnissä täysillä. Pupun antama esihälytys ja Jekku komppaa. Jos joku tulee ärsyttävän ponnekas haukku ilmoittaa tulijan.
-Ei pidä kaikista. Jekku pitää 99% ihmisistä, ei välttämättä halua heidän kosketustaan, mutta ihmiset on silti ok. Mutta sitten on se prosentti, jotka Jekusta on epäilyttäviä. Ne ei saa koskea, niille pitää pahimmillaan haukkua. Mutta hyvin nopeasti Jekku voi myös päättää, että eiku tää onkin sika kiva tyyppi sitten 😀 Näyttelyissä todella ärsyttävää, kun muutama kerran Jekku on päättänyt, että tuomari on epäilyttävä.
-Vetää hihnassa. Jekku vetää todella paljon, on kokeiltu sitä ja tätä, mutta ei ole auttanut. Nyt on jotenkin helpompi vaihe, mutta kyllä Jekku silti edelleen vetää. Outoa itselle, kun on saanut aina koirat opetettua kulkemaan hihnassa, mutta tähän poikaa ei tepsi mikään.

Hupi
-tuhoaa lelut. Varsinainen terminaattori tuhoaa pehmoleluja ja muita mitä voi pillkoa palasiksi, kuten kumisen röhkivän sian… Tosin ei sitten juurikaan tuhoa muuta kuin leluja.
-Ulvoo pianon soittoa. Tässä on päästy jo vähän eteenpäin, mutta jos ei ole tarkkana, poika pyrkii pianon vierelle solistiksi.

Eli aika kevyttä kauraa nää meidän koirat on. Meillä ei ole tuhottu sohvia, jalkalistoja, tuolin jalkoja tms. Ei pureskeltu kännyköitä tai kaukosäätimiä, ei kenkiä. Koirat rakastaa tulijoita, vähän liikaakin. Lenkeillä ihmiset ohitetaan melkoisen välinpitämättömästi. Aika helppo lauma siis, vaikka huonompina päivinä ei aina tunnu siltä 😀


Mä joka päivä töitä teen…

Posted on

Hyvin on lähtenyt työelämä käyntiin. Koirat on pärjänneet hyvin poissaolon, mitä nyt tänään Hupi oli silponut henkarin. Mutta tajusinkin, että koirahuone oli puruleluton, kun olin sitä aiemmin siivonnut. Nyt kiikutin sinne korillisen turvallisia leluja, niin on taas tekemistä sinnekkin. Hupi kun tykkää pureskella normaalistikkin pitkin päivää.
Koirahuone sai myös portin. Ekana kotiin tuleva tokaluokkalainen voi näin avata koirahuoneen oven ja seurustella koirien kanssa, mutta koirat on kumminkin turvallisesti portin takana. No lähinnä siksi, että poika ei vielä saa pissittää koiria ja jos ne päästäisi vapaaksi, Hupi varmasti haluaisi pissalle. Minulla on lyhyet työpäivät ja pissalenkille on lähdetty heti tultuani.

Pupun uusi Hello Kitty -panta

Jekku ja Pupu sai uudet nahkaiset pannat, jotka on taas tehnyt Dog accessories by Noon4. Pikkuneiti halusi Pupulle Hello Kittyä ja pojat halusivat Jekulle sieni pannan. Hupin panta lähti takaisin korjaukseen, kun se oli vähän liian pieni. Hupille tuli mikki Hiiren kuvilla. Naomi pitää edelleen sopivan Angry Birds pantansa, Naomilla kun ei tarvitse olla takuttamatonta sisusta, niin tuo vanha pörrö käy.

Kekun sienipanta


Agiliitoa ja töihin

Posted on

Tänään oltiin agiliitämässä. Jekku toimii aina alkutunnin mielettömästi ja sitten alkaa hyytymään loppua kohti, alkaa väsyttämään ja ihan puhki jo treenaamisesta. Mutta todella hyvin se menee siellä, tänään taas häikäsityi, miten se osasi hienosti mennä esteeltä esteelle ohjeiden mukaan, omistajan kämmätessä minkä ehtii 😀

Koska kaikki koirat oli melkoisen puhki, jäi lopusta 10min käyttämättä, niin otin Hupin kentälle. Hupi pääsi kokeilemaan uutta paikkaa, uusia hajuja ja otettiin me hyppyestettäkin, rima maassa tosin, mutta sitä siivekkeiden välistä menoa. Ja pujotteluakin Hupi pääsi jo kokeilemaan. Jälleen kerran, vailla pelon häivää poika paineli ja toimi namin perässä kuin vanha tekijä.

Pikkuisena yllätyksenä sai edellisestä työpaikasta puhelun ja maanantaina lähdenkin töihin. Minun piti lähteä vasta syksyllä, mutta nyt käyn vajaa kaksi kuukautta töissä, sitten kesälomaillaan rauhassa ja syksyllä taas töihin. Koirille se on vähän uutta, osalle, mutta en usko sen olevan ongelma. Teen lyhyttä työpäivää, joten se ei juurikaan aamupäivän kauppareissuajoista eroa. Lisäksi useamman kerran viikossa täällä on pikkuneidin hoitajat paikalla.


Lentäviä koiria

Posted on

Eilen oli porukalla vauhti päällä pihalla tai no Pupu ja Hupi riehui ja Jekku peesasi. Tappijalkakin on oppinut salamannopeaksi lyhyistä jaloista huolimatta, Pupu ei todellakaan saa sitä aina helposti kiinni.

Putki oli myös ahkerassa käytössä, välillä siellä oli suorastaan ruuhkaa, kun 3 koiraa paineli sinne yhtä aikaa. Naomi vaan halusi jostain syystä tehdä kesken putken U-käännöksiä, niin perässä tulijat joutuivat tukkeutuneeseen putkeen 😀

Pupu pönöttää valmiina säntäämään.

Ja niin sitä mennään, saalistaja saaliin perässä.

Leijona hyökkää

Jekkukin juoksi mukana

Pomppu

Se on käsittämätöntä miten noista tappijaloista vauhtia riittää.

Putkessa on ruuhkaa

Ja sit Naomi tekee vielä U-käännöksen

 


Mielenkiintoinen blogi

Posted on

Löysin mielenkiintoisen blogin, jossa oli paljon mietitty koiran ruokintaa ja aika samoin ajatuksin mitä itsellänikin on. Nyt kun meillä tulee liha kuppiin erikseen, olen juuri miettinyt tuota, että nappulan tuski tarvitsee olla erityisen kallis tai lihaisa. Oikeastaan se on rahantuhlausta, kun nappula on vaan lihan lisuketta. Öljytkin annan erikseen, niin hullultahan se tuntuu maksaa nappulasta yli 60e kuukaudessa. No nythän meillä ei ole enää lihalisukkeen myötä ollutkaan enää Orijenia tai Acanan viljatonta kupissa, vaan BrittCaren lammas-riisiä ja ANF:n lammas-riisiä. Molemmat toki ”periaatteitteni” mukaisia ilman vehnää ja maissia ym mutta Acanaa ja Orijenia halvempia. Toki on vielä halvempia ja sitten ihan todella halpoja, mutta ne todella tarvitsevat sen lihan ja öljyn, että niitä voisi edes käyttää, sellaisenaan ne eivät kyllä oikein koiran ruokaa ole. Tosin tiedän koiria, jotka on eläneen terveenä pitkän elämän Friskiessillä ja kotiruuan tähteillä, mutta en kyllä lähde semmoista itse kokeilemaan.

LINKKI BLOGIIN.

 

Koirat saivat broilerinsiivet ajanvietepurtavaksi, Hupi tiesi heti mitä tehdä, halki poikki ja pinoon.

Pupu popsi omansa myös hyvään tahtiin.

Naomi sai syödä omassa rauhassa sisällä ja ei mennyt kuin hetki, kun Naomikin oli suoriutunut siivestä (ja erityisesti Naomin hammaskiville tämä oli tarkoitettu)

Mutta Jekku, se ei tiennyt mitä sille olisi pitänyt tehdä. Pureskelukin oli niin tehotonta että syöminen kesti ja kesti. Lopulta, se sai sen syötyä, vaikka syömiseen meni monta kertaa pidempään, kuin hitaalla Naomilla 😀

”Jos mä tälleen varovasti liikun eteenpäin, ei kukaan huomaa, että olenkin kohta keittiössä”. Naomi hienosti näkymättömän rajan (oviaukon) kohdalla, Jekku pikku hiljaa asennon vaihdoilla ihan väärällä puolella.