Liikaa koiria

Posted on

Viime aikoina musta on alkanut tuntumaan, että meillä on liikaa koiria. Ja onhan niitä monta, jos autosta näkee jonkun, jolla on neljä niin katsoo silmät suurina, että ompa monta, kunnes tajuaa, että onhan mulla yhtä monta 😀 . Mutta oletushan oli silloin kun Hupi tuli meille, että Naomi ei pitkään porskuta. Nyt Naomi tuntuu elävän tasaisen hyvin, ilman vaivoja, joten muonavahvuus onkin pysynyt samana. Ja kun Naomi vielä nykyään lenkkeileekin, on lenkillä 4 koiraa mukana. Neljän koiran kävelytys on haastavaa. Hiljaisessa aamussa, kun ei ole ketään tielläliikkujia, ei tietenkään ole huolen häivää. Mutta kun yhtenä aamuna yhtäkkiä kulman takaa porhalsi vieras lapinkoira omistajansa kanssa, niin hässäkkä oli valmis. Koirat oli kuin ei olisi koiria ikinä nähneet ja kuin eivät olisi koskaan saaneet minkäänlaista koulutusta… Kyllä hieman hävetti remmin päässä. Tästä ärsyyntyneenä olenkin lenkittänyt nyt Pupua ja Jekkua kuonopannoissa, jotta tälläistä neljän laumaa on helpompi hallita. Koirat ei ole järin ilahtuneet muutoksesta, mutta itselle se tuo lenkittämiseen rentouden ja rauhan. Jekkuhan vetää muuten aina hihna piukalla, kaikenlaisista opetusyrityksistä huolimatta. Ja Pupu haukkuu ohikulkeville koirille… Ja kun koiria on se 4, kaksi per käsi, niin opettaminen ohituksiin koko laumalla on hieman haastavaa…

Nyt on huomannut, että 4 koiran laumassa myös eläinlääkärikulut nousevat huimasti, jos yhdellä on sitä ja toisella on tätä. Ruokintakustannuksia on tietenkin lisää. Ja ihan vaan kotonakin on koiria kaikki paikat täynnä 😀 Ja kun koko porukka usein vielä seuraa minua, niin minun siirtyminen aiheuttaa sen, että neljän lauma töröttää edessä keskellä lattiaa…
Puhumattakaan siitä kuuluisasta turkinhoidosta. Työ vie vapaa-aikaani ja Jekku pitää pestä viikottain. Olen tehnyt sen nyt viikonloppuisin ja silloin ei oikein jaksa laittaa kuin 1-2 koiraa, niinpä se olisi aina Jekku ja muiden pesuväli venyy, etenkin kun viime aikoina olen vielä itse sairastellut ja se on vienyt voimiani.

Tottakai tällä mennään kun on nämä tullut otettua. Kun joskus tulevaisuudessa elämä karsii tätä porukkaa, en välttämättä (on parempi sanoa näin, kuin en koskaan :D) laumaa suurenna, eli ota uutta. Tällä hetkellä tuntuu, että 1-2 koiran omistaja olisi paljon helpompaa, etenkin jos ne kaikki ovat viisaita ja sisäsiistejä aikuisia koiria 😀

DSC_3182

Nämä kaksi kulkee aina oikealla puolella omasta tahdostaan…

DSC_3183

Ja pojat painaltaa edellä…


Silmien vuotoon

Posted on

Meillä on nyt menty taas aikalailla nappulalla kun raakaruuat pakastimesta loppui. Sikin sokin on mennyt Hupin voittamia ruokapusseja ja alussa harjakoirien silmät vuoti taas karmaisevalla tavalla. Posti toi taas joku aika sitten loppuneen koirien maitohappobakteerivalmisteen, eli Biolatten 4-legsin ja tadaa. Reilu viikko on mennyt ja molempien harjakoirien silmän aluset on hyvinhyvin siistit. Maalaisjärjellä uskon, että tuosta voi olla apua, koska hiiva ja bakteerithan sen värin valumiin tekee. Raakaruualla meillä ei vuoda, kun eivät saa hiivaa kasvattavia ruokia. Maitohappobakteerihan on hyvä suoja hiivailijoille, joten uskon, että tuosta on ollut apua (tai sitten se on vain kuuluisa kuun asento 😀 )


Koiran hinta

Posted on

Nyt tulee armotonta pohdintaa, mitä olen nyt muutamia päiviä miettinyt. Koiranruokien ja tarvikkeiden hinta. Miten sitä ihmisellä keikahtaa ajatuksen päälaelleen, kun kyseessä on koirien sapuskat tai vaikka shampoot. Perheelle sitä ostaa -30% ruokia ja poistokorista shampoita. Mutta mitä koirille, ei missään nimessä sitä halpaa koiranruokaa tai jotain vain shampoita. Vaikka ne saattaisi niille sopiakin. Koirat syö vain koiraeläimelle optimaalista ravintoa, maksoi mitä maksoi ja perhe syö jotain mahdollisimman edullista mitä kaupasta löytyy, vaikka se ei olisi ihan optimaalista ihmiseläimelle (toki ihmismieli usein valitsee itselleen ehkä ei niin optimaalista 😀 ). Missä on vika, kun eläin ohittaa minut itseni, miten se eläin olisi lopulta tärkeämpi, kuin minun itseni ravinto ja terveys… Ja markkinoijat tietenkin käyttää tätä häikäilemättä hyväkseen.

Tämä mietintä kiteytyi taas, kun pakastin huusi tyhjyyttää koiran pakasteruuasta. Tämä porukka syö kerralla noin 1200g ( noin 400g – 400g -200g – 150g) ja se maksaa päivän annoksena esimerkkinä Kennelpakasteen 800g lihapötkö noin 2,80e ja Mushin hasvispötkö siihen kylkeen noin 1,80e (hinnat vaihtelee sen mukaan usein ostatko laatikollisen vai irtona ja mistä, meillä ei ole isoa pakastinta, joten irtona kalliimmalla menee). Se tekee 4,60e päivässä ja on noin 138e/kk ja tästä puuttuu vielä vaihtelu, tämä on vain halvalla possin jauhelihalla. Eli veikkaisin hinnan lisineen pyörivän siinä 150e tienoilla kuussa, enempää en edes uskalla miettiä. Se on paljon, sillä hyvälaatuisen, mutta edullisen säkin nappulaa saa 50e:llä ja kallis, superhieno ruokakin maksaa vajaa 100e kuussa. Että siinä voi miettiä, mikä olisi hinnallisesti järkevää…

Toki sitten astuu kuvaan ongelmat koirien kanssa, Pupu saa närästystä viljallisista nappuloista ja syö sitten vaatteita. Hupilla  tulee herkästi hiivaa (ilmeisesti jotain nuoruusiän hiivailuja kuulemma). Harjakoirilla ei ole ruokien suhteen mitään ongelmia., muuta kuin että joistakin silmät vuotaa… Ja kun minä olen näissäkin asioissa niin tarkka. Moni vaan ruokkii koiran millä sattuu ja ei mitään ongelmia, vaikka ois lauma.

Jatkan miettimistä 😀 Kukaan muu ei saa koiranhoidosta ja ruokinnasta näin vaikeaa…


Ubikinoni ja muut lisät

Posted on

En tiedä onko avain Naomin nykyiseen parempaan oloon tämä. Tuttuni, joka tuntee luontaislääkkeitä, suositteli Naomille Ubikinonia lisäravinteeksi. Se lisää energiaa ja on hyväksi sydämelle. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä Naomi voi melkoisen hyvin. Se on energinen ja elämäänsä tyytyväisen oloinen, huonot päivät on vähentyneet. Naomi jaksaa lenkkeillä joka päivä 40 minuutin ripeän lenkinkin, mikä ei olisi aiemmin onnistunut, eikä todellakaan raahaudu perässä. Eikä se ole aivan loppu lenkin jälkeen. Veikkaisin, että jos olo näin hyvänä pysyy, niin Naomi voi hyvin porskutta vielä useamman vuoden. Naomilla siis käytössä tämä, Bio-Qinon 30mg  ja 1 kapseli päivässä LINKKI.

Toinen lisäravinne, jota meidän kaikki koirat saa on Biolatten 4-legs LINKKI. Se on koirien maitohappobakteeri ja erinomainen jos on hiivailuja, ruoka-aineallergiaa tms. Meillä oli purkki kesän ajan ja kaikki koirat voi hyvin (ja nyt on seuraava tulossa jo postissa). Mutta tuon saatavuus on kiven alla, luontaistuotekaupoista sitä saa harvakseltaan, pitää tilailla jos haluaa. Nettikaupoista sitten toki löytyy.

Todistuskuvaa Naomin vauhdista, kun leikkii innostui mukaan 😀

DSC_3116

DSC_3117


Vapaus

Posted on

Pupulla oli niin onni, kun kahden viikon sairasloma loppui ja vapaus juosta palasi. Voi sitä koiran onnea kun se hulluna juoksi Hupin kanssa ympäri pihaa.

DSC_2268

Yksi oli niin onnellinen

DSC_2260

Ja näillä kahdella vauhtia riitti

DSC_2312

DSC_2361

DSC_2390

DSC_2406

Naomin vaanintaa…

DSC_2475

Syksy on tullut, Jekku näyttää nyt taas pääosin tältä, likaiselta rakkikoiralta.

DSC_2450

Pupu sai hajun


50-50

Posted on

Pari kuukautta meillä syötiin täysbarffia ja nyt on siirrytty pikkuhiljaa 50-50 ruokavalioon. Barffi pelkästään syötettynä on meidän laumalle kallista, etenkin kun haluan päästä helpolla ja syöttää valmiita ruokia. Ja kun Hupi syö saman annoksen kuin Pupu 😀 Niinpä pikku hiljaa mielessä kyti lisätä vähän nappulaa ruokavalioon, etenkin kun raa’alla ei ollut niin mielettömiä muutoksia. Tai no Hupilla oli, mutta muut koirat oli aikalailla entisensä. Hupin korvat parani, eikä hiivaa tai muita vaivoja tullut.

Hupi on voittanut sen verran noita nappuloita, että käyttämättömiä nappulasäkkejä täällä lojuu ja barffiin siirtyessäkin meillä oli tynnyrillinen nappulaa ja niistä aloitin. Hupin kanssa tuli vaan ongelma, kun se ei nyt selkeästi oikein viljan kanssa tule toimeen. Niinpä nyt Hupi syö omaa nappulaansa. Muilla on menossa Cibaun kala-riisi ja Hupilla on Virbacin Dermal. Ja puolet annoksesta on lihaa, ei mitään liha-kasvispötköä, vaan pelkkää lihaa. Tälläisellä ruokavaliolla on etunsa, koira saa tarpeeksi tarvitsemaansa lihaa ja kun puolet on nappulaa, koira saa myös tarpeeksi ravintoaineita, eikä tarvitse lisätä mitään lisävitamiineja.

 

 


Kesäpäivillä

Posted on

Vietimme viikonlopun ceskykerhon kesäpäivillä Säkylässä. Tulimme paikalle lauantaina ja mökin saatuamme alkoi ulkomuototuomari Kirsti Louhen näyttelykoulutus. Tällä kertaa pojat saivat mennä koirien kanssa harjoittelemaan, itse käväsin vain Pupun kanssa ja viimeisenä tyhjään kehään pääsi vielä Naomi loistamaan. Ja se loistikin, vaikka tuomari katsoi, koska oli yksin. Pupu teki klassiset, pussaili tuomaria. Ja juoksi päättömänä kehässä, pakko oli komentaa se seuraamaan, jottei juossut kontaktia pidellen, metrin edellä… Pojillakin sujui hyvin, hihnat vähän kireinä vain, kun ei ollut luottoa koiraan vielä.

Seuraavana päivänä oli ceskyjen clubshow, mukana oli kolmisenkymmentä ceskyä ja muutama muunrotuinen. Hupi kisasi 10 muun ceskyuroksen kanssa ja tuli uskomattomasti urosten neljänneksi, mukana oli kumminkin useita valiouroksiakin.

Tuomari Kimmo Mustonen

Kookas, mutta tyypiltään oikea juniori uros. Purenta ok. Oikealinjainen, hyvä pää. Hyvät silmät ja oikea ilme. Kookkaat korvat. Hyvä kaula ja selkälinja. Hieman niukasti kulmautunut edestä, sopivasti takaa. Hyvä runko ja luusto. Hyvä karvanlaatu. Häntä nousee liikkeessä turhan korkealle. Vaivattomat tehokkaat liikkeet. Miellyttävä luonne. Esitetään hyvin.

JUK-2, KP, PU-4

Näyttelyn jälkeen oli vielä 30m juoksukilpailu, ensin ceskyille, sitten muiden rotuisetkin. Hupilla vähän lähtö viivästyi, kun ei se oikein tajunnut mikä oli homman nimi, mutta hienosti viidenneksi ceskyissä juoksi. Jekku juoksi seuraavana, mutta kun se päästettiin lähtöviivalta irti, se sanoi selkeästi minulle, ”venaa hetki” ja meni nostamaan jalkaa juoksuradan reunaan! Ja sen jälkeen se pinkoi minkä jaloistaan pääsi… Pirun poika, ilman moista se olisi ollut todella nopea, nyt se oli vääränrotuisten viides. Mutta Pupu, se tiesi mikä oli homman nimi, joskus tokotreeneissä on harjoiteltu samalla tavalla nopeaa luoksetuloa. Pupu tuli kaikista koirista, niin vääränrotuisista kuin ceskyistä nopeiten ja voitti. 30m matkalla aika oli noin 3,30sek.

LISÄÄ KUVIA NÄYTTELYSTÄ ja näyttelyharkoista TÄÄLLÄ

LISÄÄ KUVIA JUOKSUKILPAILUSTA TÄÄLLÄ

DSC_1156

Ossi esittää Hupia, Tuomari Kirsti Louhi toimii tuomarina

 

DSC_1192-001

Leevi oli Jekun hihnan päässä

DSC_1206

Ja tietty pusuja tuomarille…

DSC_1202

Ah niin päätön… Miksi pitää rynniä edelle?

DSC_1208

Hetkittäin ees kohtuullinen

DSC_1325-001

Auringonlasku

DSC_1383

Hupillakin on kehässä vauhtia

DSC_1437

Mä yritin opettaa Hupille aikaisemmin kontaktia, siinä kummosesti onnistumatta. No näyttelyssä se alkoi sitä nyt yhtäkkiä tarjoamaan 😀

DSC_1687

Ja Jekulta opittu tyyli painaltaa kehässä…

DSC_1739

Melkein kaikki paikalla, vasemmalta: Hupi, Viima-sisko, Cora-sisko ja vaaleimpana äiti Mette.

DSC_1762

Laumani

 


Näyttelytouhuista ja harrastamisesta

Posted on

Olen miettinyt viime päivinä ihmisten koiramääriä. Ei saisi yleistää, mutta monesti näyttelyharrastajilla on enempi koiria, kuin niillä,  jotka harrastavat innokkaasti jotain lajia. Tähän on ihan selkeä selityskin, koirilla on usein vikoja, jotka estävät niiden menestyksen näyttelykehissä, vaikka ne muuten olisivat täydellisiä. Korva vähän vinossa, hammas puuttuu tai pieni väri virhe (meiltä löytyy nuo kaikki 😀 ) Niinpä hankitaan ehkä uusi kilpakumppani, toivoen, että sen kanssa sitten niitettäisiin menestystä. Näyttelytreenaus ei peruskoiralta isoja vaadi, pentuna pidetään huolta, että vieraat on kivoja ja saa kosketella, sitten harjoitellaan vaan vähän remmikävelyä kehään ja pienillä pöydällä olo, suuria ei vaadita. Koiria voi olla useita, koska niiden treenaamiseen ei mene vuosia.

Tottelevaisuus ym lajien treenaajilla on yleensä yksi koira erityisesti treenin alla. Koska treenataan huolella, on ajan jakaminen useammalle jo aikaa vievämpää. Joskus on kaksikin, vanha jo hyvin koulutettu ja nuori uusi jota treenataan aktiivisesti. Treenaajalla ei millään voisi olla 5 koiraa treenauksessa kilpailutasoisesti.

Olen itse taas innostunut jotenkin kouluttamisesta, niin näitä asioita tulee mietittyä. Naomi meillä on rajattu kaikesta harrastamisesta ulos, mutta mulla ois oikeesti 3 hyvää harrastuskoiraa täällä, päätä sitten aina kenet valitset minnekkin ja kun ois niin kiva nyt mennä Jekun kanssa sinne rallytokoon ja sit Pupun kanssa tokoon ja mitäs Hupin kanssa keksittäis… Ei näin perheellisen aika riitä koko porukan kouluttamiseen kaikissa koulutuksissa. Pitää valita sitten yksi, jonka kanssa tekee enempi ja samalla tuntee koko ajan huonoa omatuntoa siitä, että toisistakin koirista tämä olisi varmasti tosi kivaa.

Kun Jekku tuli muotovalioksi, tipahti vähän tyhjiöön, että mitäs sitten. No toki cacibeja pitää nyt lähteä keräämään, mutta en tiedä onko minusta lähtemään ulkomaille näyttelyyn. Hetkittäin koko näyttelytouhukin tuntuu ihan urpolta ja silti mulla on 3 näyttelyilmottautumista sisässä, yksi jokaiselle koiralle tässä kuussa. Hauskoja hetkiä oli mm. Honkajoella, jossa Jekku valioitui, kun katsoin löwchen rodun arvostelua: ”Miksi noilta on ajeltu peppu kaljuksi?”, ”sama kuin ajelisin Jekun pyrstön”… Niin ja samaan aikaan mulla oli kotona peppu paljaaksi ajeltu koira, jolla oli vielä kivat sämpyläpallot siellä lisänä 😀 Että onko näissä näyttelyjutuissa oikeasti järkeä 😀

Hupi omistaa hassut korvat, välillä ne on ihan ceskyn korvat, mutta koira osaa höristää niitä ylöspäin, jolloin ollaan hyvin kaukana kauniista ceskyn päästä. Välillä korvat voi olla puoli päivää ihan pöljästi ja sitten yhtäkkiä palaavat paikalleen. Kun korvissa oli hiivaa, niin ne olivat pitkään ihan hullusti, silloin piti alkaa miettimään, että jos ne nyt jäävät noin, niin mitäs sitten, siihen kosahtaa koko näyttelyura. Siinä mietit juuri tätä näyttelyjen järkevyyttä, muuten täydellinen mutta mitä jos noi korvat jääkin lopulta pieleen, niin koira on arvoton. Jos haluat jatkaa näyttelyharrastusta, niin sinun on hankittava taas uusi koira (ja jos tilaa ei ole, niin antaa se epäkelpo pois). Itselleni koirien maksimimäärä on ehdottomasti 4kpl ja koska meillä ei koiria kierrätetä, niin piti alkaa miettimään että mitäs me sitten tehdään. No me alettiin harjoitella katsekontaktia, joka on tottelevaisuuskoulutuksen perusta 😀 No korvat elää omaa elämäänsä ja ainakin tähän asti ne on olleet kehässä aina hienosti ja kotonakin jos ei ole liian vauhdikas meno päällä.

Hei olen Hupi ja osaan nostaa korvani myös näin :D

Hei olen Hupi ja osaan nostaa korvani myös näin 😀

Mut sit kun haluun olla ceskyn näköinen, pidän ne näin... :D

Mut sit kun haluun olla ceskyn näköinen, pidän ne näin… 😀

Jekun valiotaulu, kaikki mitä valioitumiseen tarvittiin...

Jekun valiotaulu, kaikki mitä valioitumiseen tarvittiin…

Ja sit valio kauneimmillaan. Tänään jo vitsillä heitin, että nyt lähtee turkki... kastumisen jälkeen huomenna on edessä pesu tai muuten tulee iiiiso takku...

Ja sit valio kauneimmillaan. Tänään jo vitsillä heitin, että nyt lähtee turkki… kastumisen jälkeen huomenna on edessä pesu tai muuten tulee iiiiso takku… Tahtoo sen normirakenteisen helppoturkki koiran, josta ei lähde karvaa 😀

Ja sitten vielä ihana Naomi, joka näyttää mikä on kivointa, tehdä hommia ja saada siitä namia, viis tittelit ja turkit 😀