Eilen katseltiin huviksemme nettitv:stä Kolmosen Hännänheiluttajia ja LIV kanavan koirankoulutusohjelmia. Lähinnä Naomin kummallisen sänkykakkauksen takia ja Ilon muuten vaan sisäpissimisen takia. Alkoi mietityttämään omat kuviot. Olen aina kouluttanut koirilleni peruskäskyt ja niin hyvin, ettei ole tarvinnut miettiä osaako. Lisäksi koirat ovat osanneet nipun muita kivoja temppuja. Nyt mä oon jotenkin mennyt pilalle 😀 . Talostamme löytyy yksi tokon alkeet saanut koira, sekä 3 hyvin vähän kouluttamalla koulutettua. On totta, ettei meillä yksikään silmille hypi ja käyttäytymissäännöt osaavat, mutta kyllä on tullut niitä tilanteita, että toivoisi tän lauman kuuntelevan myös silloin, kun ei ole makkaran palaa kädessä.
Olen aina voinut olla ylpeä hyvin koulutetuista koiristani, vaikka Wilma esitteli taitojaan vain kentällä ja oli kotona ihan pikkupiru. Useita pätkiä yömyöhään katsottuani, alkoi hahmottua omat hölmöydet. Vai miltä kuullostaa esimerkiksi se, että Unia ei ole opetettu odottamaan kupin laskemista, koska pelkäsin, että sen ruokahalu vähenee. Huomaa, että olen painiskellut nirsojen koirien kanssa. No tänään sitten otettiin se takaisin. Ilman mitään käskyjä, en laskenut kuppia ennen kuin koira istui ja aina kun se nousi, kuppi nousi takaisin ylös. Ekalla kerralla meni hetki, sillä istumista ei olla harjoiteltu mitenkään. Toisella syötöllä Unilla oli selkeä kuva mielessä mitä pitää tehdä, että kuppi laskeutuu, vaikka vielä joutui pari kertaa sen nostamaan, kun ei jaksanut odottaa. Ja ruoka maistui odottamisesta huolimatta 😀 Huomaa kyllä että on villakoira, oppiminen on todella nopeaa. Unin kanssa kun tuossa alkoi olla ongelmaa sikäli, että hyppi aina kuppia kohden. Kyllä se vielä meni, mutta kohta ois ollu ongelmia, kun koira kasvaa, pikku gorilla kun ei hypi mitenkään kevyesti.
Myös periaate, ettei voi opettaa mitään näyttelykoiralle, ettei seisominen ja juokseminen kärsi, on kyllä huuhaata. Osku koira aikanaan osasi varmaan satoja eri käskyjä ja silti seisoi ja juoksi komeasti näyttelyissä. Ilokin osaa kauniisti juosta ja seistä, mutta aina saa polttaa hiilensä, kun se ei millään tule, jos on mukavampaa haisteltavaa tms… Koira on kumminkin paljon muuta kuin se näyttelykoira. Sen on toimittava 365 päivää kotioloissa ja se ehkä 52-100 parin tunnin keikkaa näyttelypaikalla…
Mitä kakkaamisongelmaan tulee, niin ohjelmissa suositeltiin enemmän ulkoilua, mm. aikataulutetusti 7 kertaa päivässä. Niin koiran sisäinen kello tietää milloin mennään ulos. Lisäksi sänkyyn kakkaava koira, pitää tiputtaa takaisin koiran tasolle (miten niin Naomia on hieman hemmoteltu… ei niitä silmiä voi vastustaa, etenkin kun se on kuorrutettu pienellä vinkaisulla). Meillä on neljä k-o-i-r-a-a, ei 4 pientä söpöstä mun tyttöä…
No tässä on kesäloma aikaa, ottaa pikkaisen treeniä joka koiralla. Jos ottaisi ohjenuoraksi nakki päivässä per koira koulutusta. No tänään koirat saivat etsiä nameja pihanurmikolta. Uni vaan piti muo pöljänä, kun sinkosin desin nappulaa pitkin poikin 😀 Ja sille tuli kyllä kiire…
Uni oli tänään myös harjoittelemassa Hesa cupissa. Pelit oli Laajasalossa ja tuolla päästiin hyvin harjoittelemaan menoa ja meininkiä, meteliä ja hälinää. No eipä tuo ollut moksiskaan. Pennusta asti sitä on tarkoituksella raahattu vaikka mitä katsomaan. Huomenna ois pelit pallokentällä, joten lähdetään varmaan ratikoita ihmettelemään.
