Pieni onnellinen pointteri

Posted on

Kun avasi Parkanon mökillä auton takaluukun ja päästi yhden pienen villakoiran juoksemaan, niin voi sitä onnea. Koira näytti aivan pointterilta painaessaan pitkin pihaa, töpö onnesta väpättäen. Iso musta hihnan päässä ei ollut yhtä onnellinen, se kun ei päässyt sotkemaan itseään mutakkoon seuraavan päivän näyttelyn takia. Harjakoirat otti tyynen rauhallisesti. Mutta Pupun onnea oli ilo katsella, ihan kuin turkin lähdettyä, sille olisi tullut puolet enemmän virtaa kuin ennen (johon isäntä totesi, että tukka takas 😀 ). Eikä turkkikaan näyttänyt enää pahalta, kun koira meni spanieli-villakoira-noutaja-pointterina pitkin metsää. Tuolla turkilla se sopi täysin maatila miljööseen.

dsc_1058.JPG
Pointterina

dsc_1071.JPG

dsc_1081.JPG
Ihan varmasti se oli hirvi…


Kaljumaggara

Posted on

Pupusta tuli kaljumakkara. Ja se oli kyllä oikea päätös. Koira oli taas parissa viikossa ehtinyt vetää turkin tiukkaan huopaan ihoa pitkin, niin ettei ajellessa meinannut erottaa mikä on takkua ja mikä ihoa. Osasta kohtaa pitikin vetää aivan ihoa pitkin. Alta paljastui kaunis ruskea koira, joka on aivan törkeän lihava!! Kuvista näkee miten maha roikkuu takajalkojenkin välissä. Puhumattakaan vyörärön ympäristön paksuudesta. Neiti joutuu nyt harjatyttöjen kanssa laihikselle. Mut mä tykkään, meil on nyt tuommoinen noutaja-spanieli-villakoira 😀

Jossain vaiheessa harjakoiratkin varmaan leikellään kesälookkiin, niitä en kyllä vedä kaljuksi. Niille olen suunnitellut, että selkä ajellaan ja jalkakarvat ohennetaan. Ilon siskon kennelin yorkki on leikattu kivan näköisesti, niin että säilyy mielikuva kumminkin turkkirodusta KUVA. Uni saa pitää turkkinsa, sillä sen kanssa kierretään nyt näyttelyissä, mutta saapa muut vähän helpompaan ja viileämpään kampaukseen.

dsc_1033.JPG

dsc_1042.JPG
Huomasinpa juuri, että koirassahan näkyy edelleen ison turkin raja, sekä peppupallo tummempina alueina
😀


Pupu juoksuaa

Posted on

Jäi se Pupun leikkauttaminen, niin se aloitti sitten taas juoksuamisensa. Odotin juoksua muutaman päivän kuluttua, mutta koira ehti taas yllättää. Nyt väliä tuli hitusen vajaa 4kk. Saapa nyt sit nähdä lähtiskö Uni tähän mukaan ja tekisi ensimmäisen juoksunsa nyt vasta yli vuosikkaana vai pimittääkö se vielä pidempään. Edesmennyt Pilvi oli 1,5v ekan juoksun tullessa. Ilolla ja Naomilla on ollut juoksu marraskuun alussa, joten niille odottelen juoksua vasta touko-kesäkuussa.

Pupun juoksut:
Eka:3.8.2008, 11kk
3.12.2008
17.4.2009
19.8.2009
3.12.2009
1.4.2010

On tuo hurja tahti, ajatellen, että koira on vasta 2½v.

Maanantaina suunnistamme Lappeenrantaan näyttelyyn, jossa on 5 isovillakoiraa.  Kaksi kilpakumppania on tiedossa nyöri Doris sekä musta Seleste (Saninfanin nightingale) (KUVASSA ekana Seleste ja perässä Doris). Seleste aina voitti Pupun, mutta Uni on nyt sen peitonnut erikoisnäyttelyssä. Saa nähdä kuinka nyt käy ja ketä muut koirat on. Ensiksi pitäisi kumminkin saavuttaa se ERI(nomainen) ja sitten voi vasta kilpailla muista sijoituksista…


Ei tullut nyöriä, ainakaan vielä.

Posted on

Ei tullut Pupusta nyöriä. Tänään pesasin sen ja jätin harjaamatta ja puhaltelematta. Koira kuivui ja kuivui ja näytti kaamealta. Koira on pieni ja kapea ja kiharaisessa takkuisessa turkissa näytti entistä onnettomammalta, pieneltä ja ruppanalta. Kun koira oli vielä illallakin märkä ja paleleva, luovutin. En kestänyt katsoa sitä tommosena. Karstasin koiran, poistin takut saksilla siististi ja puhalsin kuivaksi. Nyt se näyttää samalta kuin viimeksi kuvatessa, turkki on vaan hitusen pidempi, mutta samassa muodossa, ettei siihen tarvinnut lainkaan koskea. Ehkä se lähtee säiden lämmettyä vielä kaljuksi, niin että jalkoihin jää joko karvaa tai pallot, mutta vielä en raaskinut.

Unilta ajelin kaljut kohdat lauantaita varten, mutta olipas se tuskaa, viikon mittainen karva ei ole se helpoin ajeltava. Sitä vaan ihmettelen, että miten esimerkiksi reidessä karva kasvaa paljon nopeammin kuin etujalassa? Paitsi sitten kun yrittäisi kasvattaa housuja, niin reisikarvat ei kasva millään 😀


Tehdäkkö nyöri?

Posted on

Tätä ajatusta olen pallotellut siitä asti, kun Pupun Doris siskon näin. Pupun turkki on taas kasvanut ja takkuuntuu edelleen älyttömästi. Turkki siis pyrkii nyörittymään itse 😀 . Lähinnä mietityttää miten nyöriturkin saa pysymään siistinä ja hajuttomana. Sen verran mitä nyt olen pulijen ja espanjanvesikoirien nyörityksen saloja selvitellyt, niin pesu on avainsana kai tässäkin, kuten muussakin turkinhoidossa. Suomessa on tiettävästi tällä hetkellä kaksi nyöriturkkia, Pupun Doris sisko sekä musta isovillakoira Hessu (joka samoista suvuista sekin, sen isä on Pupun isoisä ja sen mummo on Pilvi-vainaan sisko). Hessun on annettu nyörittyä aikuisena, joten sekin siis onnistuu. Tässä muutama kuva Hessun nyöreistä alkuaikoina: KUVA1 ja valmiina KUVA2. Nyörissä houkuttaa se, että se on hyvin huoltovapaa muuten, ei pitkiä föönailuja ja turkin leikkailuja. Alussa vaan nyörien repimistä, että turkki pysyy nahkaan asti auki.

Toinen vaihtoehto on taas se perinteinen alasajo eli kaljuksi ajelu. Silmää se ei minulla yleensä yhtään hivele, mutta käytännöllisyys ennenkaikkea. Ja jos nuo nyörit epäonnistuisi, olisi lopputulos tämmöinen kalju ajeltu kumminkin, että sikäli miksi ei testaisi nyörejä…


Villiä menoa

Posted on

Välillä ehkä liiankin villiä. Unista huomaa, kun on viettänyt pari tuntisen pihalla riehumassa Pupun kanssa. Niinä päivinä ilta menee haukkuessa olemattomille äänille ja seuraavan päivän lenkit mennään ihan ylikierroksilla (jokainen vastaantulija on haukun arvoinen, huoh…). Lisäksi harjakoirat on ylikierroksille mentyä tosi kivaa saalista, etenkin jos pinkaisevat jonnekkin. Niinpä on mietitty pitäisikö pihalla riehumista rajoittaa. Muinaisessa Anders Hallgrenin kirjoissa puhuttiin paljon juuri tuosta, että riehuminen ja esim. pallon saalistaminen, nostaa koiran stressitasoa ja lisää ongelmakäyttäytymistä. Aktivoinnilla ja järkevämmällä puuhalla, stressitasoa saataisiin alas ja siten ylireagointia pois. Tuo ylikierroksilla riehuminen pihalla on myös vaarallista, kun menee järki poissa kahta sataa pihamaalla, eikä yhtään katso mistä juoksee. Saa usein hiljennellä vauhtia, etteivät törmää mihinkään…

Tässä kuvia aurinkoisista riehumahetkistä, joista näkee, että yli menee ja kovaa…

dsc_0040-1.JPG
Hetken paikallaan.

dsc_0044.JPG
Koira menee hetkittäin niin lujaa, ettei kamera pysy perässä.

dsc_0046.JPG
Jihaa, siivet vaan puuttuu…

dsc_0034.JPG
Rajunnäköistä rähinää siskon kanssa… ilmassa tietty.

dsc_0049.JPG
Ja taas se lentää…

dsc_0084.JPG
No osaa se Pupukin, mutta jo hillitymmin.


Levoton tuhkimo

Posted on

Uni on levoton tuhkimo. Tuossa hiihtolomalle sen hyvin huomasi, mistä isäntä on maininnut etäpäiviltään. Eli Uni kiertää huoneesta toiseen eikä asetu makaamaan. Olen luullut tuon johtuvan siitä että olen poissa, mutta näköjään se tekee sitä myös, kun minä olen paikalla (silloin tosin laumasta puuttui taas isäntä tai lapset). Iltaisin se ei tee tuota, vaikka joku puuttuisikin, vaan aamupäivän. Huoneissa vaeltelun lisäksi, siihen kuuluu ajoittaista vinkumista, joka ei ole erityisen vaativaa tms kunhan vinkuilee. Yritin käskyllä laittaa Unin lepäämään, mutta kohta se oli jo taas vaeltamassa. Kynsien napsunta parketilla kuului tasaisesti, se selkeästi kiertää joka huoneessa, missä se ei noin muuten yleensä vietä aikaa. Muut koirat ei välitä vähääkään sen levottomuudesta vaan ne kuorsaavat tyytyväisinä. Iltapäivällä koira usein rauhoittui ja makasi sitten rauhassa nukkuen.

Harjakoiriahan ei saa huonolla ilmalla ulos, etenkään jos sataa räntää ja tuulee. No nyt on sekin ihme nähty, että joudun huutelemaan harjakoiria sisälle räntäsateesta… Eilen heittelin pihalle nappuloita etsittäväksi lumikasoista. Koirat etsivät pitkän aikaa täydessä räntäsateessa ja lopulta harjakoiratkin oli litimärkiä, mutta eivät edes huomanneet sitä! Aamulla sitten Ilo ja Nao muistivat, että jossain voisi olla vielä nappuloita ja uppoutuivat touhuun taas niin, että eivät olisi tulleet sisään sateesta.

Meillä ei ole koskaan isot koirat ja eipä kauheasti muutkaa ole saaneet leikkiä sisällä, pihamaa on ollut peuhaamista varten. Nyt Uni ja Pupu ovat ottaneet leikkitantereekseen eteisen, jossa ne painivat illalla hyvinkin paljon. En ole viitsinyt kieltää niitä, eteisessä on tilaa, eivätkä ne ole kenenkään tiellä siellä painiessaan. Usein toinen tulee olkkariin suolistettu pehmoeläin suussaan ja johdattelee toisen eteiseen siitä painimaan. Lenkkeily, pihalla juokseminen ja aktivointi ei selkeästi sekään riitä, joten purkakoon loppuenergian painimiseen, pentujahan ne vielä on.

dsc_9535.JPG
Leikkitanner, jossa aina vallitsee kaaos. Sinne kasataan aina kaikki lelut.


Uusi fööni, kurssia ja tukka kasvaa

Posted on

Vihdoin sain uuden föönin ja pääsin kokeilemaan. Firma josta tilasin, lupasi viikon toimitusajan, mutta kestipä melkein 3 viikkoa (+lukuisia yhteydenottoja eri välineillä sinnepäin…). Mutta tuolla kaksimoottorisella föönillä kuivasi Pupun 30min entisen 60min sijaan, vaikka tukkakin on kasvanut. Saa nyt nähdä kauanko Uniin uppoaa, kun siihen menee yleensä yli 2 tuntia kuivaukseen.

Ilmottauduin Unin kanssa myös Koiratarvike Dion trimmauskurssille sekä koiranesityskurssille. Molemmilla kursseilla vetäjänä on edesmenneen Pilven kasvattaja Tiina Taulos. Ajattelin, että vaikka osaan jo jotenkin leikata, niin nyt saisi ihan kunnon oppia ja osaisi myös itse hyvin kunnostaa koiran näyttelyihinkin. Ja Unin kanssa tuota kehätreeniä todella kaivataan, puolet ajasta kun menee säheltämiseen…

Nyt yhtäkkiä Pupun turkki on alkanut kasvamaan! Uusissa kuvissa näkyy selvästi pidemmät karvat jo jaloissa. Tuo uusi ”studiomme” on lastenhuoneen pimennysrullaverho ja trimmauspöydän päällä Simon musta viitta 😀 . Uni vaan ei taida tuohon studioon mahtua, Pupukin mahtui juuri ja juuri.

dsc_9793.JPG

dsc_9805.JPG

dsc_9799.JPG