Messari

Posted on

Uni aloitti aikuisten luokissa hienosti, tulos molemmissa näyttelyissä oli sama. Uni sai laatuarvostelussa arvosanan Erinomainen (ERI) ja sijoittui junioriluokassa toiseksi. Molemmat juniorivoittaja tittelit vei tavattoman kaunis, norjasta kilpailemaan tullut musta narttu. Paras narttu kehissäkin käytiin pyörähtämässä, mutta kehissä oli niin kovia täysturkkisia narttuja monta, että emme sijoittuneet. Muutenkin totesimme, että narttuja on paljon ja laatu oli todella hyvää.

Lauantaina tytöt kyllä pelleilivät kehässä, niiden mielestä niille oli tarjottu kiva leikkihetki. Sunnuntaina juoksutin ja kävelytin Unia tarkoituksella ja juoksu meni sillä jo paljon paremmin, muutamilla laukka-askelilla tietenkin. No nyt onkin sitten kuukauden tauko, seuraavan kerran olemme näyttelyssä tammikuun loppupuolella Turussa. Unille osuu nyt kaikki nämä näyttelyt mitä on, niin isoja, joissa on paljon hyviä koiria. Eka nämä messarit, sitten turku, tampere ja villakoirien erikoisnäyttely.

Yökylässä meillä oli Laura Missin kanssa ja Lauran äiti Tuula Elmo pojan kanssa (ruskeita keskikokoisia). Pääosin koiran pidettiin erillään, sillä Pupulla oli juoksu. Mutta ei se Elmoa haitannut, poika ei ulissut Pupun perään, eikä nostanut jalkaakaan sisällä. Mutta Ilo särki Elmo pojan sydämen, Elmo piiritti Iloa aina tilaisuuden tullen. Turha reissu ei heilläkään ollut, Elmo pokkasi sunnuntaina Pohjoismaiden Juniorivoittaja tittelin!

Lauantain voittajassa tuomarina oli Iran Naarits, Viro.

Nice size and proportions. Nice feminine head but would like a  bit more underjaw. Good front angulation but a bit too narrow and toed out. Good chest and ribcage for age. Very nice hind angulatio. Sound movement for age.

Hyvä koko ja mittasuhteet. Sievä feminiini pää mutta toivoisin vähän lisää alaleukaa. Hyvät etukulmaukset mutta vähän liian kapea ja  varpaat ulospäin. Hyvä rinta ja rintakehä ikäisekseen. Erittäin miellyttävät takakulmaukset. Tasapainoiset liikkeet ikäisekseen.

ERI, JUK-2

Sunnuntaina Pohjoismaiden voittajassa oli tuomarina Francesco Cochetti, Italia:

Correct bite. Good head and expression. Could have stronger under jaw. Good neck. Bit soft topline. Good tail set. Sufficient rear angulation. Bit long in loin. Good coat. Moves quite well.

Oikea purenta. Hyvä pää ja ilme.Voisi olla parempi alaleuka. Hyvä niska. Vähän pehmeä ylälinja. Hyvä hännänkiinnitys. Riittävät takakulmaukset. Hieman pitkä lantio. Hyvä turkki. Liikkuus angen hyvin.

ERI, JUK-2

KUVIA LAUANTAILTA TÄSSÄ LINKISSÄ

KUVIA SUNNUNTAILTA TÄSSÄ LINKISSÄ

dsc_6748.JPG
Siskot peräkanaa, ekana Kukka, sitten Luna ja viimeisenä Uni.

dsc_6754.JPG
Ja tytöt bailaa kehässä, ei tietokaan kaunista menosta.

dsc_6793.JPG
Uni lauantaina.

dsc_7113.JPG
Kaunis norjalainen molempien päivien voittaja, Dajmens Secret Code

dsc_7136.JPG
Uni sunnuntaina.

***

dsc_6684.JPG
Sitten vielä Puppa perjantailta. Kutsun neitiä nyt silakaksi, sillä se on pieni ja liukas luikku tuossa trimmissä
😀


Pupun uudet vaatteet

Posted on

Kyllästyin Pupun takkuamiseen ja viikkojen mietinnän jälkeen päätin leikata Pupulta turkin. Lähes päivälleen vuosi sitten leikkasin myös takkuuntuneen Pupun turkin ja 5kk myöhemmin oltiin taas näyttelytrimmissä kehissä. Saa nähdä miten nyt käy, tullaanko kehiin terrierissä vai taas continentalissa vai jättääkö Pupu kehät kokonaan. Tokoon olen suunnitellut suuntaavani Pupan kanssa yli vuoden tauon jälkeen, joten jos sitten vaikka koulutustunnus ois tähtäimessä.

Olen tyytyväinen trimmaustulokseen vaikka tahkoamista se oli suoraan pitkästä turkista lyhyeksi. Jalkojen karvat vielä puuttuu, mutta kyllä ne sieltä tulee. Nyt voin rauhassa keskittyä Unin näyttelytrimmin kanssa, kun ei ole enää viikottain pestävää Pupua viemässä aikaa siltä.

dsc_6639.JPG
Tästä lähdettiin. Unin syömä päätukka ja niskatukka, josta oli jäljellä vain yksi töyhtä päälaella.

dsc_6642.JPG
Ennen kaljua.

dsc_6656.JPG
Tällänen tuli.

dsc_6662.JPG
Eikä tuo häntäkään niin lyhyt ollut kuin kuvittelin.

dsc_6664.JPG
Ei enää pompuloita ja korvamuoveja.


Juoksuamista ja silppua

Posted on

Pupu juoksuaa taas! No viimeisen kerran, Pupu leikataan tämän juoksun jälkeen Naomin kanssa. Pupua ei siis tulla käyttämään jalostukseen, syynä lähinnä Pupun siskon Pepin sairastuminen addisonin tautiin. Addisonin tauti on villakoirilla perinnöllinen sairaus, siihen voi kuolla, mutta oikealla lääkityksellä se yleensä saadaan kuriin. Lääkitys on elinaikainen. Peppi sairastui yhtäkkiä ja meni huonoon kuntoon, mutta kun syyllinen löydettiin ja lääkitys saatiin päälle, niin Peppi on reipas oma itsensä, jollei kuulemma jopa reippaampi 😀 .
Pupu testattiin myös taudin varalta, koska viime juhannuksenahan Pupu sai sen kummallisen kohtauksen ja vietettiin Viikin eläinsairaalassa yö. Silloin epäilyksenä oli vierasesine suolistossa, mutta lääkäri nosti ilmaan myös mahdollisen addisonin taudin. Kun Pupu on vielä rauhoittunutkin aikalailla, niin halusin testata sen. Pupun testien tulos oli terve eli Pupu ei sairasta addisonia, mutta kantajuudesta emme tiedä. En halua itse ottaa riskiä, että Pupulle syntyisi 9 sairasta pentua, joten päädyin, että Pupu leikataan seuraavan juoksun jälkeen. Nuo Pupun hyvin tiheät juoksut eivät ainakaan hidastaneet päätöstä. Ja koska Naomi täyttää keväällä 5v ja olimme Maaritin kanssa sopineet, ettei Naomia käytetä jalostukseen, niin Naomi leikkautetaan samalla.

Pupun juoksut:
Eka:3.8.2008, 11kk
3.12.2008
17.4.2009
19.8.2009
3.12.2009

Nyt sitten odotellaan milloin Uni aloittaa ensimmäisen juoksunsa.

Unin tuhoamistakin ollaan nyt ehkä saatu hallittua. Unihan syö kaiken minkä tassuihinsa saa ja lisäksi tykkää pistää kaikenlaista säpäleiksi. Viimeisimpinä tältä viikolta on palasiksi laitettu joulukaktus. Tai siinä kaktuksen pilkkominen riittänyt, vaan tietenkin piti pilkkoa myös kori, jossa kaktus oli. Piti myös pikaisesti googlettaa, onko joulukaktus myrkyllinen, mutta ei onneksi ollut. Seuraavana päivänä pojat oli jättäneet muropaketin pöydälle ja tuloshan oli varma: Syödyt murot ja pilkottu paketti.
Nyt olen jättänyt Unille paljon pilkottavaa. Nameja limupulloissa, kongeissa, aktivointipallossa sekä lisäksi ilmastointiteipillä pakattuja paketteja, joissa nameja sisällä. Tänäänkin Uni oli vain Pupun kanssa pilkkonut paketteja, eikä kiellettyyn ole koskettu.

Tuhoamisessa Unilla on sama tyyli kuin serkkuni beauceron rotuisilla koirilla oli. Tavara voi olla kuukausia koiran saatavilla, kunnes se yksi kaunis päivä pistetään pilkkeeksi. Tosin olen naureskellen miettinyt, että jos laittaisi valvonta kamerat, niin tietysti paljastuisi, että Naomi onkin se, joka täällä pilkkoo kaiken 😀


Unikko jälleen kehissä

Posted on

Uni kävi pokkaamassa seitsemännen kerran rotunsa paras pentu -tittelin Turun kansainvälisessä näyttelyssä. Nyt Unilla onkin enää yksi pentunäyttely ensi viikonloppuna kaapelitehtaalla, ennen aikuisten kehiin siirtymistä. Kaapelitehtaalla onkin 6 isovillakoiraa. Uni, Unin sisko Luna ja veli Oliwer sekä kolme Zanita’s kennelin pentua. Yksi noista ollaan kohdattu kaksi kertaa, nimittäin Zanita’s Merlot.

Ensimmäinen isojen tyttöjen näyttely onkin niinkin pieni, kuin Messukeskuksen Voittaja -09 ja Pohjoismaiden voittaja -09 näyttely, jonne on tulossa tuona viikonloppuna 17000 koiraa. Tuolla kisa onkin todella kovaa, joten en odota mitään menestystä.

Eilen tuomarina oli Jean-Francois Vanaken, Belgia.

Nice puppy. Offers a nice confidense in the ring. Very feminine and elegant. Beautiful head and expression. Minimal skin. Disappearing underjaw. Good topline whit long neck and good straight back. Good volyme in chest for age. Good front. Moderate hindquaters. Typical free action whit beautiful balance and nice character.

Sievä pentu. Itsevarma käytös kehässä. Erittäin feminiini ja elegantti. Kaunis pää ja ilme. Ei liikaa (löysää) nahkaa. Puutteellinen alaleuka. Hyvä ylälinja ja pitkä kaula ja hyvä suora selkä. Ikäisekseen hyvä rintakehä. Riittävät takakulmaukset. Tyypilliset, vapaat tasapainoiset liikkeet ja mukava luonne.

PEK-1, KP, ROP-pentu

Unilla on tullut hassu fiksaatio pöytiin. Se nimittäin pyrkii kaikille trimmauspöydille mitä on. Ilmeisesti on innostunut, kun on kotona aina saanut kehuja, kun nostaa avuksi tassut pöydän reunalle ja minä tuuppaan sitten pepun. Näyttelypaikalla on vaan hankalaa, kun on pöytiä vieri vieressä ja Uni pyrkii ohi kulkiessa jokaiselle tyhjälle pöydälle 😀

Kameraa en tuolla käyttänyt, joten kuvat on eiliseltä illalta ja tältä päivältä, kun tiellä juoksuttelin Unia.

dsc_6301.JPG
Uni rakkaalla pöydällä.

dsc_6343.JPG

dsc_6351.JPG

dsc_6355.JPG

dsc_6372.JPG

dsc_6367.JPG

dsc_6394.JPG
Koko poppoo. Naomi nykyään tykkää jo aikuistuneesta Pupusta. Nytkin kun pyysin Naomia tulemaan toisten viereen se asettautui heti Pupun viereen, eikä halunnut siirtyä siitä minnekkään.


Villakoirasta ei lähde karvaa, niin varmaan…

Posted on

Meillä ainakin lähtee. Nurkkiin on tullut ihan uusia ilmiöitä, karvakasoja. Naomista on joskus keväisin ja syksyisin lähtenyt tolleen ihan hetken, eikä tossa määrin. Kesti jonkun aikaa ennenkuin tajusin, että nehän lähtee varmaan Unista! Villakoirathan vaihtaa pentukarvansa pois tässä iässä ja normaalilla villakoiralla pentukarva kiertyy kasvavaan aikuiskarvaan ja aiheuttaa ns. takkuvaiheen. Pupulla esimerkiksi tämä vaihe oli hyvin tuskainen puolen vuoden iästä ja johti Pupun turkin lyhentämiseen. Unilla ei ole vieläkään ollut takun takkua ja hyvin oikeanlainen turkki, niimpä oletan, että sillä pentukarva ei jää turkkiin kiinni vaan tippuu lattialle. Käsin vetämällä turkki ei kumminkaan irtoa.


Aktivointia

Posted on

Pojat on olleet sairaina, joten olen voinut keksiä koirille tekemistä päivisinkin. Tänään laitoin isovilloille osan aamuruuasta aktivointipalloon ja harjakoirille koko aamuruuan. Koirat pääsivät vuorotellen pallon kimppuun pyörittelemään. Isoilla villakoirilla oli homma heti hallussa ja Uni tyhjensi pallon ennätys nopeasti. Se teki tämänkin asian sata lasissa ja paiskoi palloa pitkin eteistä. Pupu oli jo tuon pallon kanssa konkari, joten pallo ei paljoa tuskaa tuottanut, vaikka toinen reikä oli peitetty teipillä. Kaupassa näin semmoisia hienompia uusia palloja, joissa on sisällä kielekkeitä, ettei nappulat suoraan tipu reiästä.

Sitten olikin Naomin vuoro ja Naomi ei ollut varmaan koskaan nähnyt kyseistä palloa. Naomi nuuskutti ympäristöä ja havaitsi namien olevan pallon sisällä. Naomi otti molemmin tassuin otteen pallosta ja mietti miten namit tulisi ulos. Yrityksen ja erehdyksen kautta koira älysi läpsiä palloa liikkeelle. Hitaasti ja varmasti, ehkä jopa varovasti Naomikin sai tyhjennettyä pallon.

Ilolle pallo oli myös melko tuntematon, en muista olenko sille koskaan ruokaa palloon laittanut.Ilo tutkaili pallon sisään katsoen ja nenällä ja mietti selvästi, että miten ja miksi ruuat on tonne laitettu. Lopulta Ilokin keksi, että kierittämällä palloa, nappulat pikku hiljaa tulevat ulos.

Tuskasinta tuntui olevan aina niillä, jotka ei olleet pyörittely vuorossa. Unikin ehti monia monituisia kertoja kokeilemaan aukeaisiko portti, nyt kumminkin jos sitä tassulla remputtaa. Kaikkia ei voi pitää samassa, sillä Pupu omii kaikki aktivointi lelut itselleen, oli niitä vaikka kuinka monta lattialla. Nytkin jos pallo tuli portin viereen, Pupu piti rähinän, että pallo on hänen, vaikka hän on portin väärällä puolella…

dsc_6215.JPG
Molemmin tassuin kiinni palloon…

dsc_6217.JPG
Varovasti kokeillen idea löytyi (ja kuten kuvasta näkyy, Naomilla on pesupäivä huomenna, näillä kurakeleillä ei koirat pysy kuin hetken siisteinä).

dsc_6232.JPG
Ilo kurkkii avoimesta reiästä sisään, huhuu onko täällä ketään?

dsc_6231.JPG
Jos kokeilis näin…

dsc_6235.JPG

dsc_6219.JPG
Kaks ahnepossua päivystää portin takana keittiössä, kun Naomi on pallon kimpussa.


Kun ei voi millään…

Posted on

nimittäin pissiä. Tyypillinen tapa nartuille, mutta tiedämpä tämmöisen pojankin. Eli Pupu pissi tänään ekan kerran vasta iltalenkillä klo 20:30. Kävin pari kertaa pissattamassa ja päästin pihallekkin kaksi kertaa ja ei, häntä ei huvittanut tuolla sateessa pissiä, saati muuta. Naomi on samanmoinen, mutta se sentään suostuu jossain välissä käymään aina pikasella pissillä etupihalla. Unilla on nyt samantapaisia taipumuksia havaittavissa, ettei ihan joka pissityksellä huvitakkaan tehdä mitään.

Äärimmäisen ärsyttävä tämä tapa on, kun lähdetään vaikka jonnekkin näyttelyyn ja koira ei suostu millään asioimaan. Ei lähtiessä, eikä näyttelypaikalla. Sitten sitä saa pelätä koko ajan että koira kyykistyy tai alkaa vääntämään kesken kehän.

Lopuksi on pakko esitellä oma kasvatti 🙂 Herra Pyry Pyrhösellä on ikää jo huimat 5½ vuotta. Pyrhönen oli lunkarya peruaani Tuiskun (Goldhill’s Whirlwind) ja coronet uros Sisun (Delfoin Komeetta) jälkeläinen. Turkkien kanssa tuli marsujenkin kanssa pulattua… Ja Sisu kävi messukeskuksen lemmikkinäyttelyssäkin. Pyry elää leppoista elämää vaimonsa kanssa.

imag0002.JPG
Yläkerrassa Pyrhönen ja alakerrassa hänen daaminsa Tiku (Kuva: Tanja)


Kuin ajatus

Posted on

Naomi toimii välillä kuin ajatus. Yhtenä aamuna olin menossa herättelemään poikia kouluun, kun Leevin sängyn vierellä olikin Naomi häntä vispaten. Huikkasin sitten ovelta Naomille, että herätä vaan ja Naomi loikkasikin Leevin sänkyyn. Mutta koska poika ei herännyt, Naomi pompahti lattialle odottamaan innosta heiluen.Lopulta Leevi heräs ja sai sydämellisen vastaanoton. Ilokin oli rynnännyt huoneeseen ja tervehti heräävää Ossia. Jostain syystä koiratkin suosii noita ”omia” poikiaan, kai niillä natsaa niin hyvin yhteen.

Kurakelit on jatkuneet ja on hauska huomata, miten Uni antaa kaikkensa myös tassujen pesussa. Koirat odottaa vapaana suihkuhuoneessa, kun ne kutsun normaalissa laumajärjestyksessä pesulle. Ensin Naomi, silloin ei saa olla vielä suihku päällä tai Naomi ei hyppää suihkukaappiin. Kun Naomi on suihkutettu, onkin jonottamassa usein jo Ilo. Pupun saa pyydellä tulemaan. Hitaasti ja varmasti Pupu nousee suihkuun ja yhtä hitaasti lähtee pois. Mutta hyvä kun Pupu on päässyt suihkukaapista pois, niin sinne loikkaa valtavalla ilolla ja ryminällä Uni. Se antaa kuuliaisesti pestä kaikki 4 tassuaan mutta heti kun homma on valmis, loikkaa koira valtavalla energialla pois kaapista, kastellen minut yleensä läpi märäksi… Mitään ei voi tehdä rauhassa, kaikki pitää tehdä sata lasissa 😀