Category Archives: Pupu

syys 24 2009

Säikyttelijä ja ensi vuoden näyttelyt

Posted on by

Hitsi sai taas tänään ylimääärisiä sydämen tykytyksiä. Iltalenkillämme on tiemme päässä pimeä peltopolku. Peltopolun varrella asuu lyhytkarvainen collie Pate. Patella ei ole aitoja ja se tuleekin lähes aina pensasaidasta läpi koiriamme katsomaan. Erityisen ärsyttävää tämä on pimeällä, kun pensaasta sukeltaa jotain. Osaan nyt jo hieman varoa, mutta juoksuaikaan se on todella rasittavaa, koira seuraa meitä pitkiä matkoja, vaarantaen oman turvallisuutensa. Omistajien ollessa pihalla, koira ei tietenkään tule.

Tänään olin päästänyt Naomin irti, kuten tavallista, koska Naomi käy siten asiollaan. No Naomi oli jäänyt taakseni asioilleen ja huomaan Paten sukeltavan pensaikosta minun ja koirien takaa, eli Naomi jäi Paten taakse. Näen pimeässä kun Naomi tulee mutta joutuu pysähtymään Paten ollessa keskellä polkua. Huudan Naomille kannustavasti, sillä en pääse pelastamaan sitä pinteestä, koska tuloksena olisi kaaos, kun muut koirat hyppisivät sikin sokin Paten kanssa. No hetken puntaroituaan ja toisiaan tuijoteltuaan, Naomi ottaa ratkaisevan liikkeen ja pinkoo selkeästi sydän pamppaillen ja täysillä juosten laajassa kaaressa Paten ohi.

Naputtelin tänään ensi vuoden näyttelyt jo näyttelysivuille. Useisiin vaan ei ollut vielä kotisivu linkkejä… mutta lisäilen niitä sitä mukaa kun niitä tulee Kennelliiton sivuille.

syys 21 2009

Masentunut Puppa ja ohitusta

Posted on by

Olen tässä katsellut, että kylläpä se Pupu rauhoittui, kun täytti 2 vuotta. Että miten se tiesi olevansa jo niin vanha 😀 . Mutta nyt muistuikin mieleeni, että tämähän on taas sitä juoksun jälkeistä masennustilaa. Koira on siis valeraskaana ja muuttuu ylirauhalliseksi ja varovaiseksi. Olen nyt aamuisin antanut herättyä koirille ruuan ja sen jälkeen lenkittänyt vähintään vartin lenkin. Pupu ei halua aamuisin nousta sängystä syömään, ruoka on jäänyt nyt kuppiin useasti. Se ei myöskään millään haluaisi nousta ylös uloslähteäkseen. Lenkillä se sitten kulkee pää roikkuen vieressä. Nuo Pupun hyvin tiheät juoksut kyllä rassaa, kun juoksun aikana neiti on vänkyrä, ei huvita totella, tätä kestää sen 3 viikkoa. Sitten alkaakin valepentujen odotus, jota kestää useamman viikon. Ja kun kaikki tämä on ohi, niin kohta voikin alkaa odottelemaan seuraavaa juoksua. Täytyy jossain välissä miettiä Pupun mahdollista pennutusta, jollei sitä aio tehdä, on koiralle armollisempaa leikkauttaa se. Toisaalta ruskeita isovillapentuja ei ole koskaan liikaa 😀 Toisaalta tuntuu monimutkaiselta teettää pennut ja etsiä niille hyviä koteja ja sitten miettiä niiden loppuelämän, että mitä niille kuuluu. Isovillakoirakaan ei saa ihan paria pentua vaan pentuja tulee melko varmasti aikamoinen määrä… Eikä meillä ole tällä hetkellä tilojakaan pentujen kaitsemiseen.

Lenkillä harjoitellaan kovasti ohittamista. Kuonopannat on nyt saatu jätettyä kotiin, kun olen tehostanut koulutusta. Ilo aina puhisee kaikille koirille, mutta kipittää silti ohi. Pupu haukkuu muille vain, jos ohittava koira tekee haukkuhyökkäyksen. Naomi kiertää ohitettavat kaukaa. Uni on nyt haukkunut ohitettaville mutta olen nyt ottanut käyttöön komentamisen sekä samipalojen syötön yhdistelmän. Yleensä toimin näin: havaitsen vastaan tulevan koiran. Otan koirat samalle puolelle, kiepautan hihnat tukevasti käteen, kaiken varalta vaikka hihnat ei yleensä edes kiristy. Sanon Unille huomiosanan TÄÄLLÄ (huomiosana=sana jolla saa Unin huomion vaikka se nukkuisi), Uni tietää, että sanan kuultuaan mulla on namia (pitäisi muuten keksiä parempi sana mitä ei viljele muuten puheessa, esim. nami tms) ja alkaa hamuamaan kättä ja siinä olevaa namia. Tiiviisti sivulla kulkien ohitetaan koira ja samalla toistan käskyä ohi, sekä annan Unin nakertaa paloja namista. Jos Uni haukahtaa tulee tiukka shhhht ja pieni nappaus hihnasta, jolloin Uni hieman hätkähtää ja kehun sitä hiljemisestä ja palkitsen, jolloin koira lähtee taas reippaana kulkemaan.

Tänään kaksi ohitusta onnistui noin, mutta yhdessä ohituksessa kaksi terieriä hyökkäsi hihnoissaan kohti. Mikä oli tulos, Pupu alkoi haukkumaan, joten Unikin komppasi ja koko hieno muodostelma hajosi koirien sekoittuessa hihnoihinsa. Pupu onneksi hiljeni ja sain Unin tiukalla komennuksella myös hiljenemään (sille jää levy päälle) ja pääsin kehumaan ja palkitsemaan Unin käytöksen korjauksesta.

syys 20 2009

Näyttelykimaraa

Posted on by

Hoitelin loppuvuoden näyttelyilmoittautumiset ja tais hieman lähteä mopo käsistä 😀 Ilmotin Unin kaikkiin mahdollisiin suht lähellä oleviin näyttelyihin. Kaukaisin on Jyväskylä, mutta sinne nyt ois menty muutenkin, vaikka kaukana onkin. Mutta kerrakin on kaikki ilmoittautumiset tehty ajoissa. Hämeenlinnan näyttelyyn meno on tiukin, sinne kun ilmoitin molemmat villakoirat. Töiden jälkeen pitää ehtiä molemmat laittamaan seuraavan päivän näyttelyyn. No se oli ainut näyttely mihin Pupun pystyi viemään, niin päätin ilmoittaa sitten senkin.

Saa nähä iskeekö näyttelyväsymys jossain vaiheessa, mutta  nyt ainakin odotan innolla, olenhan aina haaveillut pääseväni koirieni kanssa kiertämään näyttelyitä. Nyt sitten mennään koko rahan edestä. Kumminkin Unilla alkaa kohta takkukausikin ja sitä joutuu pesemään sitten viikon välein kumminkin, sama se, jos sitten kiikuttaa näyttelyihinkin. Harjakoirat hiemanpitää taukoa,niitä on melko turha viedä isoihin näyttelyihin, joissa niitä on 60-100kpl, ne pääsevät mukaan hieman pienempiin näyttelyihin. Ja Naomille pitää katsoa, ettei mennä hiekkakentälle 😀

Olemme menossa näihin:
4.10 Kotka pentu –> Uni
24.10 Hämeenlinna –> Pupu, Uni
25.10 Lahti pentu–> Uni
8.11 Helsinki pentu –>Uni
15.11 Helsinki pentu–> Uni
22.11.Jyväskylä –> Uni
28.11 Turku –> Uni
5.12 Helsinki –> Uni
12.12 –>Helsinki messari –>Uni (eka kerta junioriluokassa)
13.12 –> Helsinki messari –> Uni

Ja upeita uutisia tuli tänään! Pupun veli Bruno sai tänään viimeisen sertinsä ja valmistui Suomen muotovalioksi! Onnea Bruno!
(Suomen muotovalion arvo
Vähintään kolme sertifikaattia näyttelystä Suomessa kolmelta eri tuomarilta. Vähintään yksi sertifikaateista on saatava yli 24:kkn iässä*.)

dsc_3863.JPG
Bruno

syys 19 2009

Metsässä

Posted on by

Huominen Paraisten näyttely peruuntui meidän osalta. Valvoin viime yön pojan kipeän silmän kanssa ja aamupäivä vietettiinkin silmäpolilla nyppimässä takiaisen piikkejä silmästä. Väsymys on niin älytön, että päätin jättää koiran pesu urakan tältä päivältä väliin, puhumattakaan aikaisesta aamuherätyksestä ja pitkästä ajosta huomenna.

Kävimme sitten iltalenkin Ruotsinkylän metsässä. Pojat etsi sieniä ja koirat nautti metsästä. En ole aikoihin nähnyt Pupua noin täpinöissä, kuin päästessään metsään. Ihan hetkeksi päästin isot koirat revittelemään. Pahemmin en uskalla pitää irti, kun tuolla liikkujia on paljon.

Kuvattiin tyttöjä myös penkin päällä ja että tuo Uni ja sen pitkä kieli. Joka toisessa kuvassa sen naama oli hyvinkin erikoisesti levällään 😀 . No tuli sentään muutama ok kuvakin. Ja viimein sai yläkuvaa päivitettyä, että kaikki koirat on kuvassa.

Sienet jäivät metsään, sillä sienen tunnistustaidot eivät ole ihan parhaasta päästä… Kanttarellit olisin mukaani ottanut, mutta niihin ei törmätty. Kummalliseen siniseen sieneen kylläkin… Kun tutkittiin sieniä piti olla tarkkana, ettei yksi ahnepossu koira luule, että pyörittelemme jotain herkkua maassa. Unia nimittäin kiinnosti tutkittavat sienet ihan liian kanssa.

dsc_4285.JPG
Hurjaa vauhtia.

dsc_4282.JPG
Perät.

dsc_4290.JPG
Asennusta, miten saada neljä koiraa pysymään penkillä. 

dsc_4293.JPG
Helposti 😉

dsc_4302.JPG
Unin kieliö… Näitä kuvia riitti…

dsc_4310-5.JPG

dsc_4316-1.JPG
Mystinen kuusimetsässä kasvanut sininen sieni.

syys 15 2009

Löytyiköhän ruoka… ja aivastuksia

Posted on by

En tiedä löytyikö nyt kaikille koirille sopiva ruoka. Etsiskelin lähinnä villakoirille sopivaa ruokaa ja eläinkaupasta suosittelivat tätä ruokaa. Myös harjakoirafoorumilla oli ollut puhetta ko. ruuasta. Ruoka on ns. uuden sukupolven ruokia, jotka on kai jotenkin lihaisempia ja luomumpia kuin edeltäjänsä. Tämäkään ei sisällä vehnää eikä soijaa. Ruoka on ANF kalkkuna-ohra (LINKKI). Tuota on nyt syöty reilu viikko ja sitä olen antanut kaikille. Ruuan maistuvuus on tosi hyvää, kukaan ei ole nirsoillut, vaikka kupissa olisi pelkkiä nappuloita. Naomin silmät värjäytyy, mutta ei niin pahasti kuin joistakin ruuista. Myös korvien jatkuva tyhjän rapsutus on jäänyt pois. Katsotaan nyt, vielä pari viikkoa ennenkuin tuuletetaan, oishan se ihme, että löytyisi kaikille sopivaa sapuskaa, joka ei ole edes hirmu hintaista.

Pupu on aloittanut taas satunnaiset aivastelunsa, siis ne missä Pupu aivastaa 20 kertaa peräkkäin. Mietinkin aivastelun yhteyttä kuonopannan käyttöön ottoon… Viimeksikin kun kuonopanta oli pidempään käytössä, niin Pupu aivasteli. Pitää pitää sillä taukoa pannasta, että onko siitä apua.

Piti vielä palat viikonlopun näyttelyreissuun… Lähdettyämme ja jonkun matkaa ajettuamme, tajusin, että jalassani oli pinkit karvareunuksiset crocsit!! Mulla oli siis jäänyt mukavat koiranpissityskengät jalkaan! Mietin miltä mahtaisin näyttää ne jalassa kehässä ja miten pystyisin juoksemaan kengissä, mutta pelastuksen toi onneksi kasvattaja, jolla oli sattumalta kahdet kengät mukana. Niitä lainaten sai hyvin koirat esitettyä… Mitähän ensi viikonloppuna unohtuu 😀

syys 14 2009

Onnea Pupu 2 vuotta!

Posted on by

dsc_1914-2.JPG

2 vuotta sitten syntyi Pupu. Pentuna varsinainen villikko, joka on rauhoittunut niin, että muuttuu villiksi lähinnä vieraiden tullessa. AD/HD vaivaa edelleen ulkotiloissa, koiran liikkuminen on siellä tauotonta. Sisällä koira on enimmäkseen huomaamaton. Koirasta on kasvanut kiltti ja nöyrä koira, joka osaa suuren määrän käskyjä. Ja välillä tuntuu, että toimii ajatuksen voimalla…

syys 13 2009

Äetsän näyttely menestystä ja tuskaa

Posted on by

Äetsän näyttelyssä oltiin tänään. Tällä kertaa oli kasvattaja paikalla ja leikkausjälki oli paljon parempaa kuin muutamassa edellisessä näyttelyssä 😀 . Pupu sai kehässä ERInomaisen ja sijoittui paras narttu kilpailussa toiseksi, saaden vara-sertin. Oikeasta sertistä haaveiltiin, mutta kyllä tämäkin oli taas loisto tulos Pupulta. Seisominen oli tänään paljon parempaa kuin viimeksi (juoksuisena). Juoksemista edelleen vaivaa tuo päättömyys ja niska kenossa kulkeminen, mutta tänään ei sentään näykitty…

Maaritin upea Niki uros oli tänään urosten paras ja VSP. Valkoinen koira on edukseen kuvissa, joten Nikistä on kasa kuvia…

Tuomarina oli Unto Timonen, joka on arvostellut Pupun pentuluokassa aikanaan.

Hyvät mittasuhteet.Hyväpiirteinen pää. Hieman pyöreät silmät. Tyylikäs kaula. Riittävästi kulmautunut etuosa. Kaunis ylälinja. Hyvä hännänkiinnitys. Hyvät raajat ja käpälät. Hyvä kinnerkulma. Hyvä turkinlaatu. Liikkuu hyvin sivulta, etuliike hieman huolimaton.

ERI, AVK-1, PN-2, vara-sert

(muistin virkistykseksi pentuarvostelu: 4.5.2008 Pentuluokka PN-2, KP
Hyväluustoinen narttu, jolla hyvä kuono-osa, hieman avoimet silmät. Kaunis kaula, täyteläinen etuosa, samoin runko. Hyvä ylälinja seistessä. Riittävä kinnerkulma. Liikkuu hyvin takaa, etuaskel voisi olla hieman pidempi.)

Sitten olikin Naomin vuoro astua kehään. Koko näyttelypaikalla se ei oikein suostunut nostamaan korviaan. Muutenkin vaikutti vaisulta. No ennen kehää Maarit piti Naomia ja olin piilossa, jotta Naomi oli innoissaan minusta kehään päästessään. No olihan se, kokonaiset 3 sekunttia. Kun Naomi tajusi, että häntä aiotaan juoksuttaa hiekkakentällä, jossa oli kiviä, into loppui lyhyeen. Naomi näytti hyvin tuskaiselta kävellessään, se nosteli jalkojaan ja melkein kuulin sen sanovat: ”Auh, auh, prkl, auh auh!” Vain hetkittäin sain sen edes jotenkin kävelemään normaalisti, silloinkin perässä roikkuen. No ERInomainen tuli silti ja Naomi oli narttujen 3. No Naomin uran paras sijoitus,  huonoimmalla kehäkäytöksellä ikinä 😀 .

Tuomarina oli: Vija Clucniece, Latvia

4 years old, feminin. Correct bite. Powder puff. Neck could be better. Rich coat. Correct tailset. In movement free in elbows. Movement is too lazy for the breed.

4 vuotias narttu. Oikeanlainen purenta. Puuterihuisku. Kaula voisi olla parempi.Täyteläinen turkki. Oikeanlainen hännän kiinnitys. Liikkeessä aukinainan kyynerpäistä. Liikkuminen liian laiskaa rodulle.

ERI, AVK-1, PN-3

LISÄÄ KUVIA TÄÄLTÄ

Piti vielä lisätä jälkikäteen: Että Uni temput keksi odotellessaan häkissä muiden ollessa kehässä. Se oli purrut kuonopantansa kuono-osan poikki!! En tiedä miten se oli siinä onnistunut, mutta häkistä otettaessa se lähti livokkaan, kun panta oli poikki. Täytyy sanoa, että olipas huonolaatuinen Halti-kuonopanta… Se kun on ostettu Teuvolle noin vuonna 1990 😀 .

dsc_4136.JPG
Pupu

dsc_4084.JPG
Niki (Samarcanda Apocalypse Now)

dsc_4188.JPG
Naomin ilme kertoo sen ensi hetken tunnelmat kehään kävellessä.

dsc_4199.JPG
Auh, auh…

dsc_4208.JPG