Ruoka maistuu

Posted on

Empä ole koskaan nähnyt Naomin syövän noin nopeasti. Kanansiipi katoaa Naomin kitaan niin nopeasti, että se on ollut välillä nopein syöjä! Semmoista ei ole tapahtunut koskaan ennen, vaan meillä on kyllä aina odotettu Naomin ruokailun loppumista.

Jotain pientä on jo huomattu barffiin siirtymisestä… Pupu ei enää rapsuta itseään lainkaan ja korvatkin vaikuttavat terveiltä. Ensi viikolla pitäisi käydä antamassa näyte, niin näkee onko hiiva selätetty. Molemmat harjakoirat ovat alkaneet myös laihtumaan. Jo aikaisemmin huomasin, että viljoja saadessaan, harjakoirien mahanseutu oli aina turvoksissa ja painoa kertyi helposti. Ja kun jossain välissä koirat oli viljattomalla, niiden turvotus väheni ja ne laihtuivat ja tiivistyivät.

Niin ja Naomin kuorsaaminenkin on loppunut… Pitäsköhän emäntäkin laittaa viljattomalle 😀


Askel barffimpaan

Posted on

Hiivailut sen kuin jatkuivat ja iski jo Iloonkin, taas. Otin nyt viljatkin sitten pois ja siirryimme astetta barffimpaan suuntaan. Luonnonmukainen ruokinta ja barf vetää minua kummasti puoleensa, Pilvihän aikanaan ruokittiin näin ja se voi tavattoman hyvin. Sen viljayliherkkyyskin ”parani” barf ruualla ja koira kesti hyvin viljaa ja vaikka koiran purkkiruuan syöttämisen. Minun piti vain nyt päivittää barf tietouteni tämän päivän tasolle, kolmenvuoden takaisista.

Barffin kanssa pitää tietää mitä tekee, vähän niinkuin kotiruuankin kanssa, mutta perusperiaatteet on helppo oppia. Ruuan perusta on että kaikki annetaan raakana, niin liha, luut kuin kasvikset. Pääruokana on lihaisat luut, monet käyttää kanansiipiä ja kauloja. Toisena ruuan osana on kasvis-lihasoseet. Lisänä sitten mahdollisia vitamiineja ja öljyjä. Kaikki luut annetaan raakana. Oli vaikea oppia aluksi, antamaan esimerkiksi kanan- ja sianluita, kun aina oli opetettu niiden vaarallisuudesta, että menevät säröille. Oli opittava ja luotettava, että sudet ja ketut, saati kissat ei perkaa syömisiään ja jätä luita ja rustoja syömättä. Raa’at luut on joustavia ja ne sulaa lähes täydellisesti koiran vatsassa. Kypsennettyjä kananluita EI SAA KOSKAAN antaa koiralle, ne hajoavat teräviksi ja aiheuttavat pahaa jälkeä vatsassa. Kasvissoseet olen tehnyt nyt itse ja niissä on ollut tämmösiä. Ja huom. kasvissoseeseenkin kaikki tulee raakana, mutta soseutettuna. Itse teen soseen lihamyllyllä.

1500g kesäkurpitsaa
500g parsakaalia
500g amerikansalaattia
1dl puolukkaa

Määriä ja suhteita olen opiskellut ja ylös kirjannut viimepäivät, jotta tiedän mitä menee alas. Lisänä olen ostanut Murre-Mixin valmiita kana-kasvis barf ruokia, joissa on kaikki tarvittava valmiina. Ne on niille heikoille päiville, jolloin ei jaksaisi vääntää vaikka sosetta, sekä monipuolistamaan ruokavaliota.

Yksi takaiskukin tämän suhteen koettiin. Olen allerginen itse kananmunalle ja sitä kautta myös broilerille (sama otus). Jäisiä broilerin siipiä erotellessa pussiin, sain käsiini allergisen reaktion, joka ei toennut kuin lääkkeillä. Kumihanskoja yleensä käytänkin jos sopimattomia ruokia käsittelen, mutta varmuuden vuoksi ostelen varmaan muiden otusten luita ja kana saadaan noista valmispötköistä. Piti vaan setviä, mitkä on niin pieniä luita, että myös Ilo ja Naomi pystyvät niitä syömään. Possun kylkiluutikut ja kylkirustot sopivat myös pikkuisille suille.

Mitäs koirat sitten tykkäsivät. Aamulla liha-kasvisose meni muitta mukinoitta jokaisella alas, Nutrolinilla ryyditettynä.Illalla tarjolla oli sitten luuateria Jokaiselle levitin normaalille kupin paikalle pyyheliinan. Aloitin Naomista, koska ekoilla kerroilla pitää tarkkailla, ettei koira hotase luita kokonaisina, etenkin meilläkin on noita superahneita (mustia) koiria. Naomi katsoi ensin, että missäs hemmetissä mun kuppi on ??!? Ja mikä ihmeen kökön sä tohon laitoit??!? Nopeasti Naomi älysin kökön olevan ruokaa ja iski kiinni. Joutui myös tajuamaan, että piruvie, sitä pitääkin pureskella kunnolla, että sen saa syötyä. Naomi pysyi hienosti pyyhkeen päällä. Seuraavaksi oli Ilo. Ilolla pidin kiinni toisesta päästä ja kun varmistuin, että Ilo ei niele palasta kokonaisena, niin pystyin päästämään irti. Pupu söi luut kuin vanha tekijä, rauhassa pureksien. Unilla pidin myös luusta kiinni, mutta sekään ei ihme kyllä aikonut niellä neljää kanansiipeänsä kokonaisena vaan pureskeli ne kaikessa rauhassa, mikä on aivan ihme tuolta koiralta.

Mikäli tämä ei nyt auta hiivailuihin, ei auta kuin etsiä joku hypoallergianappula tms mikä sopisi… Mutta olen toiveikas tämän suhteen. Eroa tässä tuohon aloittamaani puuro-raakaliha ruokavalioon, ei ole kuin että kaikki tulee nyt raakana ja vilja on vain jätetty pois.

Tässä vielä BARF-linkkejä, jos joku haluaa tutustua tarkemmin:

Flagstones Kennelin Raakaruokinta ohjeet (kasvattaa mm. kiinanharjakoiria)

Barffi.net (Tamperelainen barf ruokakauppa)

Murren murkina (valmisruokia ja tietoa)

Zayora’s sivut koiran ruokinnasta

dsc_7440.JPG
Superahneet, mustat koirat jouluna.


Pihamaalla hurjaa vauhtia

Posted on

Vapaapäivä kun oli, niin koirat pääsi taas revittelemään pihamaalle valoisaan aikaan. Harjakoirat kävi vaan pikaisella pissireissulla, sillä -17’c sai niiden varmaat palelemaan. Ilo tuskin pystyi kävelemään takaisin terassille, kun kaikkia jalkoja palelsi. Terassilla ei tyttöjen jalkoja palele, mutta siellä ne sitten istuvat kylmällä. Parempi oli päästää sisään, kuin että tulee virtsatietulehdus. Kaksi muuta sitten painelikin pitkin pihaa siihen asti, että olivat yltäpäältä jäätyneessä lumessa ja lopulta Pupu ei pystynyt jalkapohijien lumiklönttien takia kävelemään.

Lenkillä nuo harjakoiratkin kävelee takit päällä, kunhan vauhtia pitää vain yllä, ettei kylmä pääse tulemaan.

Saa nähdä, miten huomenna menee, kun on taas edessä paluu arkeen. Saa nähdä mitä kaikkea huomenna on silputtu.

dsc_8405.JPG
Liian kylmä kävellä, äkkiä terassille.

dsc_8409.JPG
Ja perässä Naomi.

dsc_8423.JPG
Otettiin pihalle sisälelu mukaan.

dsc_8427.JPG
Nyytit silmillä Uni painaltaa karkuun.

dsc_8463.JPG
Ja taas sitä mennään.

dsc_8445.JPG
Pupu jälleen kerran ilmassa.

dsc_8464.JPG
Ja taas 😀

dsc_8479.JPG
Ravistus.

dsc_8480.JPG
Pikkasen lunta jalanpohjissa, ei haittaa menoa.

dsc_8497.JPG
Pupua suututti, kun kielsin sitä tarttumasta tumppuihini.

dsc_8500.JPG
Uni ja Unin tötsät.


Ruokintaa ja turkkeja

Posted on

Uudella ruokinnalla on ollut jo vaikutuksia, vaikkei tietenkään vielä turkeissa näy. Pupu nimittäin on ryhtynyt paljon vilkkaammaksi ja sitä joutuu hetkittäin jopa kovempaa komentamaan. Tänäänkin se pihalla pyöräytti Naomia lumihangessa, ihan vain leikkiikseen Naomin kanssa. Naomin murhaava mulkaisu ja haukkaus Pupua kohti, sai Pupun lopettamaan huvin ja lähtemään pois. Pupun ilme oli tosi hauska vaan, kun näytti siltä, että yritti sanoa, että ”mä oisin vaan halunnut vähän leikkiä, mut ei sitte”. Eli oisko noista nappuloista sitten ollut jotain mahavaivaa tms, mikä teki Pupusta hieman alakuloisen ja hetkittäin jopa ylirauhallisen oloisen. No ei nuolaista ennenkuin tipahtaa, katsellaan rauhassa ainakin se 8 viikkoa, mistä eläinlääkäri puhui. Olen joutunut lisäämään puuroon kauran, koska pelkällä riisillä, se oli niin laihaa, että tytöt oli jatkuvasti kauhean nälkäisiä. Arvoin kauran ja tattarin välillä ja päädyin nyt kauraan helpomman saatavuuden takia. Puuro on nyt sitten ollut tälläistä:

3l vettä
4dl puuroriisiä
4dl kaurahiutaleita
1dl rypsiöljyä
900g kesäkurpitsaa
2½dl puolukkaa

Keitetään noin tunti kattilassa. Tuosta määrästä tulee täysi 5L kattilallinen koirapuuroa. Se kestää meillä neljällä koiralla noin 3-4 päivää. Jokaiselle koiralle tulee lisäksi Nutrolin öljyä ja Multidog vitamiinijauhetta (tableteissa on hiiva, joka ei käy Pupulle). Sekä tietenkin Oskarin pakasteliha pötköstä raakaa lihaa. Ruokamäärät on otettu aikalailla nappuloiden määrästä ja ainakaan vielä ei ole tapahtunut lihomista suuntaan jos toiseen.

Pupu saa päivässä
2dl koirapuuroa
2dl lihaa

Uni saa päivässä
5dl koirapuuroa
3dl lihaa

Naomi saa päivässä
1,5dl koirapuuroa
1,5dl lihaa

Ilo saa päivässä
1dl koirapuuroa
1dl lihaa

Jaana kävi Lalin ja Simban kanssa tuossa yksipäivä ja meinasin taas pyörtyä Jaanan poikien tukista! Ne on ihan älyttömän pitkät. Jaanahan syöttää samantyyppistä koirapuuroa, vähän enemmillä aineksilla ja kypsennetyllä lihalla. Pojat taitaa saada kyllä nappuloitakin lisäksi. Mutta Simballa on taukotukkanakin niin paljon tukkaa kuin olisi isovillakoiralla täydessä näyttelykunnossa. Harmi etten ottanut tukasta kuvaa… Uni näytti ihan kaljulta Simban vierssä.
Pupun tukkaa Jaanakin kattoi, että mikä ihme sille on tapahtunut. Se on hyvin kuiva ja semmoisen kummallisen kuolleen tuntuinen latvoistaan. Vartalokarvat ovat jo ok tuntuisia, mutta kun en tukasta halunnut kaikkea leikata, niin siihen jäi tuota, millainen koko turkki oli ennenkuin leikkasin turkin pois. No toivotaan, että nyt tuolla uudella ruualla alkaisi turkkikin toipumaan.

dsc_8082.JPG
Kuvaa työntouhusta muutaman päivän takaa. En yleensä kuivaa koiraa seisten, vaan koira makaa pöydällä. Päässä olevista RadioPeltoreista en suostu enää luopumaan. Mikään ei ole miellyttävämpää kun kuivaa koiraa tunnin, kuin kuunnella radioasta samalla hyvää musiikkia. EIkä korvat tinnitä föönauksen jälkeen…


Uusivuosi ja uudet kujeet

Posted on

Uusivuosi meni koirilta hyvin, Unikaan ei pelännyt paukkuja. No toisaalta se ei kyllä niitä paljon nähnytkään. Normaaliin tapaan vein koirat viimeisen kerran pihalla klo 17, jonka jälkeen alkoi sisäelo. Sisällä musiikki oli päällä ja verhot kiinni ja edessä. Kukaan koirista ei reagoinut mitenkään ulkoa kuuluviin pamahduksiin. Klo 21 aikaan käytiin pikapissalla etuovella. Vaikka joskus ärsyttääkin, olen tyytyväinen, että kaikki koirat on opetettu pissaamaan käskystä etuovelle välittömästi käskyn saatuaan. Tämä helpottaa näyttelyihin lähtöä, sillä etupuolella on sorapohja, mutta myös nyt uutena vuotena, kun ei pysty lähtemään pidemmälle. Klo 1 jälkeen tytöt sitten pääsivät vähäksi aikaa pihalle ja eipä kuulunut kuin muutamia kaukaisia paukkuja.

Unille kokeilin nyt nyyttejä päähän ja yllättävän hyvin nuo on pysyneet. Aikanaan olen nyytittänyt pitkäturkkisia marsujani, joten pikkasen oli taito ruostunut, mutta tuli  noista kohtuulliset. Noissa nyyteissä kumilenksut ei osu turkkiin, joten turkki ei katkeile kuminauhojen alta. Mietin näyttääkö Uni hullulta, mutta ainahan se näyttää, vaikka ois kumilenkeillä laitetut sarvipäätkin. Nyytitys on hyvin tavallista yorkshirenterriereillä ja maltankoirilla (NYYTITETTY MALTANKOIRA ja  YORKKIEN NYYTITYSOHJE).

dsc_7991.JPG
Uni ja Unin nyytit. Nyt myös paketoin korvat kahteen osaan, kun yläosassa on paljon lyhyempiä karvoja, jotka ei koskaan yllä nippuun.

dsc_8022.JPG
Ilpan korvakarvat kasvavat hitaasti mutta varmasti ja saavatkin kasvaa takaisin.

dsc_7987.JPG
Naomin korvakarvat kasvaa myös ja nekin saa kasvaa takaisin, vaikkakin sen verran varmaan kevennän sisäpuolelta, että tarvittaessa voi nostella korvia. Näyttelyssähän korvat on päätä myöten, joten muuten saavat olla pitkät ja näyttää luppakorvilta.

dsc_8015.JPG


Mitä oli vuosi 2009?

Posted on

-Palasin työelämään ja koirat saivat totutella päivittäiseen yksinoloon.

-Kasvateltiin Pupulle uudestaan continental ja leikattiin turkki taas pois vuoden lopussa.

-Pupu sai pahan kohtauksen juhannuksena ja vietti yön Viikin eläinsairaalassa. Syyllinen oli syöty talouspaperi.

-Lukemattomia näyttelykertoja jokaisella koiralla

-Satoja kilometrejä ympäri suomen näyttelyitä kiertäen.

-Pikkuinen Uni saapui perheeseemme ja on osoittanut olevansa hyvin kekseliäs ja määrätietoinen sekä pohajttoman nälkäinen.

-Uni teki ihan uskomattoman hattutempun olemalla niin kaunis, että tuli 8 kertaa ROP-pennuksi ja sijoittui 3 kertaa ryhmässäkin.

-Naomi sijoittuu Vuoden 2009 harjakoirakisassa sijalle 71.

-Pupu oli ilmeisesti toiseksi kaunein ruskea isovillanarttu.

-Veivailua ruokien kanssa sopivaa löytämättä, nyt toivon viimein että sopiva olisi löytynyt.

-Satoja tunteja koirien turkin parissa, pesten, laittaen, nyytittäen ja leikaten. Puhumattakaan föönaukseen käytetystä ajasta.

-Tuhansia euroja.

-Kaikilla koirilla tutkittu silmät sekä polvet/lonkat erinomaisin tuloksin.

-Kymmeniä syötyjä sukkia ja pikkuhousuja.

-Useita kuratassujen pesuja sekä kurapukujen pukemista ja riisumista.

-Monia pusuja ja nuolasuja sekä Ilon hymyjä

-Tuskaa, ahdistusta, stressiä, tuhoja.

-Onnea, iloa, toivoa ja onnistumista.

Ja vuoden viimeisenä päivänä olimme päivällä pihalla purkamassa toiminta tarmoa, koska koko illan koirat joutuvat olemaan paukuttelun takia sisätiloissa.

dsc_7822.JPG
Pupu haukkui naapurit.

dsc_7934.JPG

dsc_7874.JPG

dsc_7951.JPG

dsc_7887.JPG
Unin mieletön peppu…


Menestystä ja pullero

Posted on

Vuoden 2009 näyttelyharjakoirat on rankattu ja Naomi sijoittui sijalle 71. (kisassa oli 81 narttua). Huvitti vain, että tuo sijoitus saatiin vuoden huonoimmalla kehäkäytöksellä Äetsässä, missä koira ei edes suostunut kävelemään 😀 . Ilolle ei vuoden aikana tullut yhtään paras narttu sijoituksia, joten se ei edes listalle päässyt.

Tänään Naomia pestessä sain todeta neidin vaan olevan taas hyvinkin tuhdissa kunnossa. Ei olisi tuossa kunnossa kehiin asiaa. Huomaa, ettei kelit ole suosineet harjakoirien pitkiä kävelyitä ja tuo viimeisin nappula taisi olla pikkasen liian vahvaa tavaraa. Nuo harjakoirat kun tuntuu turpoavan heti, jos saavat vähänkin liikaa sapuskaa. No ei se auta kuin vähentää ruokaa ja laittaa tassua toisen eteen (ei muuten tekis emännällekkään pahaa…).


Lumipeuhuja

Posted on

Tänään päästiin valoisaan aikaan pihamaalle juoksemaan, joten otettiin muutamia kuviakin. Alussa tytöillä oli takit, mutta Pupua ei huvittanut juosta takki päällä, joten tyydyin riisumaan ne. Sitten mentiinkin niin, että lumi vain pöllysi. Onneksi Uni ei tunnu takkuuntuvan, vaikka meneekin lumiseksi ja märäksi. Lumipeuhujen jälkeen laitan lumiset koirat pesuhuoneeseen makoilemaan pyyhkeiden päälle ja kun lumi on sulanut, ne pääsevät pois.

Ilo ja Nao eivät oikein tykänneet ulkoilusta, vaikka molemmilla oli takit päällä. Ne vain pääosin hytisivät terassilla. uudet takit ovat vieläkin kesken, joten vanhoilla takeilla mentiin.

dsc_7613-1.JPG

dsc_7615-1.JPG

dsc_7628-1.JPG
Tiukka ote, niin saalis ei pääse karkuun.

dsc_7618-1.JPG
Välillä Pupu edellä. 

dsc_7676-1.JPG
Ja sitten onkin taas Unin vuoro.

dsc_7639-1.JPG
Pääsiskö jo sisään…

dsc_7662-1.JPG

dsc_7663-1.JPG