Kävimme viikolla rutiinirokotuksilla Unin ja Naomin kanssa. Mutta eipä ollutkaan läpihuuto keikka. Naomilta löytyi takimmaisen nisän luota nisäkasvain. Pieni sormenpään kokoinen pallura. Meillä ei ole kellään koiralla koskaan ollut, vaikka nämä ovat hyvin yleisiä nartuilla. Kiirettä poistolla ei kuulemma ole, joten aluksi ajattelin siirtää leikkaamisen kesäloman jälkeen elokuulle. Osalla koirista ei noita poistella ollenkaan, koska saattavat vain intoutua ja tulla paljon lisää. Naomi on niin nuori (5v), että Naomilta kannattaa poistaa, samalla Naomille tehdään sterilisaatio. Mutta nettiä selattuani, Naomi menee kyllä leikkuriin heti kun saadaan aika ja ei sitten vaivaa koko kesää minun mielessäni asia.
Category Archives: Nao
Unin korjausta
Posted onKorjausliike Unin kanssa on aloitettu, saa nähdä onko mitään hyötyä.
Aluksi vaihdoin kuonopannat normaalipantoihin, koska oletan sen auttavan näyttelyissä pannan kanssa. EI ole sitten niin outoa, pannan ja hihnan kanssa näyttelyissä, kun on jo kotona opetellut kävelemään samanmoisessa. Kuonopanta kun toimii täysin erilailla koulutuksessa kuin panta.
Kaikelle hihnariehumiselle laitettiin stoppi. Jos alkaa sinkoilemaan hihnassa, kuten esimerkiksi isoilla aukeilla tuppaa tekemään. Pysähdyn, lyhennän hihnan, annan kehotuksen Rauhoitu ja odotan hetken, että seisoo rauhassa paikallaan, sitten vasta pääsee liikkeelle. Lisäksi on opetettu nyt Unia (sekä Pupua) kulkemaan siinä reunassa, missä sanon. Ei siis enää sinkoiluja puolelta toiselle. Tämän olen aina opettanut kaikille koirilleni, mutta jostain syystä näille en ole, ehkä siksi, ettei ole kulkenut enää vaunujen kanssa, että olisi ollut tarvetta.
Lisää lenkkiä. Koska oma kunto on ollut hetkittäin aika heikko, on otettu nyt taas ryhtiliikettä ja lisätty ulkoilua, metsäkävelyitä ym aimo määrä. Yksi perheessä ei tästä tykkää ja se on Naomi. Naomi ei näe mitään järkeä lähteä pitkälle lenkille vaikka sateisena iltana ja osoittaakin sen hyvin selkeästi. No ei senkään kiloille huonoa tee pieni lenkkien lisäys 😉 .
Aktivointi. Palautettu aktivointi Unin päiväohjelmaan (ja samalla muidenkin). Unilla kun on tuota virtaa aivan liikaa. Sitä riittää ja riittää vaikka viidelle villakoiralle. Eli paketteja ja täytettyjä leluja. Aamuisin nappulapuun siemenien ripottelua nurmikolle.
D.A.P. Ostin kokeeksi taas dapin täyttöpullon, jos hieman rauhoittaisi koiraa ja auttaisi oppimisessa. Viimeksi ei suunnatonta apua.
Vähennetty riehumista. Vähennetty riehumista Pupun kanssa, enää ei joka päivä riehuta pitkin peltoja ja pihamaata. Uni kerää siinä niin kovia kierroksia, että taitaa olla stressihormoonit tapissa.
Kaikki tämä siksi, että viime näyttelyssä kiteytyi Unin pahentunut käytös. Hihnariehumista ja jatkuvaa uikutusta, jos joutui olemaan paikallaan. Kotona koira sai järjettömiä haukkuhepuleita olemattomalle, mörköjä ja ääniä oli vähän väliä. Oma reagointi niihin oli myös väärä, oli jo niin tuskastunut, että yritti karjua koiraa kovemmin, että hiljaa, tuloksetta 😀 . Nyt en reagoi niihin ollenkaan, saatan haukotella koiran hölmöydelle. Joskin parin päivän ryhtiliike on jo muuttanut koiraa, se on vähemmän levoton, ei kulje enää ympäri kämppää vaellellen, ei saa enää niinkään turhia haukkusekoamisia ja saattaa olla reagoimatta ulkoa tuleviin ääniin. Tästä tietenkin aina kehutaan. Kaiken kaikkiaan, koiraan saa hitusen paremmin jo yhteyttä. Ei muutos hetkessä tule, rakennetaan sitä pikku hiljaa.
Tärkein on, ettei Uni saa sitä mitä haluaa. Haukkumalla ei saa mitään huomiota, riehuessa ei liikutakaan mihinkään, ennen kuin on rauhoittunut, kotiin tullessa koiraa ei päästetä keittiöstä, ennen kuin se on taas rauhallinen portin takana (ekaan kertaan upposi puoli tuntia istuskelua olkkarissa, ennen kuin koira tokeni, tänään meni enää 5min).

Olihan mulla näyttelystä yksi kuva. Näyttelyteltta ekaa kertaa käytössä. Juuri sopivan kokoinen meille, yhtään isompaa ei tarvittu. Ja piti vettä ja oli hyvin helppo yksinkin kasata, eikä lentänyt tuulessa taivaan tuuliin.
Lenkkeilemässä kaupalle. Naomi piiloutunut Pupun taakse. Villat kulkee niille osoitetussa reunassa.
Kaupalla kiinnitettynä seinään. Uni ei päässyt pois ennenkuin lopetti louskuttamisen ja uikutuksen… (En yleensä jätä koiria kaupan ulkopuolelle ikinä, mutta tuo meidän lähikauppa on hiljainen maalaiskauppa, joten siihen uskalsi jättää. Ja oispa siinä saanu kuka vaan kokeilla, uskaltaisiko vaikka varastaa Ilon, kun Uni haukkui kokoajan raivokkaasti, ku oli niiiiiin hylätty…)
Uudet näyttelysäännöt
Posted onKennelliitto on julkaissut uudet näyttelysäännöt, jotka astuvat voimaan 1.1.2011. Jonkin verran on tulossa muutoksia, suurimpia ehkä nämä:
-kastroitu uros voi kilpailla näyttelyssä, jos sillä on todistetusti 6kk iässä (tai myöhemmin) ollut normaalit kivekset.
-rahoja ei saa ilmoista takaisin jos koira sairastuu
-koiran suoritusta periaatteessa saa parantaa kehän ulkopuolelta, jos se ei häiritse arvostelua (ennen musta tämä oli täysin kiellettyä)
-kasvattajaluokkaan saa enää osallistua vain ERIn saaneet koirat (nyt taitaa olla ERIn ja EHn saaneet)
-ja vanhat värit palaa… Eli haetaan taas punaista (ERI) ja vaaleanpunaista (SA)
erinomainen punainen
erittäin hyvä sininen
hyvä keltainen
tyydyttävä vihreä
hylkäävä harmaa
ei voida arvostella ruskea
sertifikaatin arvoinen vaaleanpunainen
Eli arvostelussa koira hakee vuoden alusta punaista nauhaa vaaleanpunaisen sijaan. Ja sitten kun kilpaillaan oman ikäluokan koirien kanssa paremmuudesta, niin yritetään saada SA (sertifikaatin arvoinen) vaaleanpunainen nauha, sillä se on pääsylippu paras uros ja paras narttu kilpailuun. Aikanaan Wilman kanssa ollaan kilpailtu tämmöisillä säännöillä, joten tuttua meille.
UUDET SÄÄNNÖT TÄSSÄ LINKISSÄ KOKONAISUUDESSAAN
****
Uni järjesti tänään kivan yllärin. Juoksutin tyttöjä pellolla jossa kasvaa rikkaruohoja, voikukkaa ja heinää, orvokkeja ym korkeana. Yhtäkkiä koira hävisi humps vaan. Kohta koiran pää palasi näkyviin ja puoliksi kuivuneesta mutaisesta ojasta nousi ihanasti tuoksahtava Uni… Se ei sitten sen vertaa kato eteensä juostessaan, ettei huomaa isoa ojaa. Kotona sitten joutui pesulle, onneksi kunnon pesu on jo lauantaina, kun sunnuntaina on Hakunilassa näyttely.Tosin joutui nytkin vetämään shampoon ja hoitoaineen kanssa, koska haju oli aika kiva.
Ilo on käyttänyt nyt vajaan viikon pönttöä päässä ja viimein iho on saanut rauhassa parantua niskasta. Nyt kokeilen ilman.Väsäsin pöntön isovillakoirakokoisesta pöntöstä, kun en pieniä löytänyt, vaikka muistaakseni nekin on jossain. Pönttö piti laittaakissan valjailla kiinni, jottei se nousisi ihottuman päälle.
Ilo ja pönttö. Ja mikä olisi parempi pehmeä nukkumisalusta kuin isovillakoira? Meidän onnellisilla harjakoirilla on vaihtoehtoja vielä kaksin kappalein 😀
Älä sä mulle ala! Tytöt leikin tuoksinassa.
Pihamaalla kirmailemassa
Posted onTytöt sai tänään paahtaa taas pitkin pihamaata. Maa oli kuiva, niin nurmikkokaan ei niin kärsinyt. Ainut huonopuoli oli, että Unissa on nyt niskatukassa pihkaa. Millä ihmeellä sen saa pois ilman saksia? Pojat aktivoi Pupua syöttelemällä jalkapalloa toisilleen ja yrittämällä harhauttaa. pupu vaan oli hirmu hyvä puollustaja, sen ohi oli vaikea päästä. Uni kävi muutaman kerran ihmettelemässä, että mikä ihmeen juttu tää on, onks tää hauskaa, mutta ei ymmärtänyt Pupun intoa pallon perään, jota ei ees saanut ottaa suuhun.
Voikukat taas maistuvat kaikille ja etenkin keltaiset kukkaosat. Se tuntuu olevan joka keväinen juttu syödä ne kukat, en kyllä käsitä miksi. Mutta eipä niistä haittakaan varmaan ole…
Ilon kaulaa parannellaan edelleen. Toinen kohta on tullut edellisen viereen. Mietin jo, että pitäisi ostaa sille kissan valjaat ja pukea niihin pieni kauluri, niin kauluri ei nousisi sinne, missä haavat on ja estäisi Iloa raapimasta. nyt se saa välillä raavittua laastarit ja suojat pois ja saa taas aloittaa alusta.
Unin tukka on joka kuvissa silmillä. Vaikka sitä miten kiinnittää, niin menee puolituntia ja koiran otsatukka on samannäköinen. EN mä tiedä näkeekö se tuolta tukan sisältä mitään, mutta menoa ja vauhtia se ei ainakaan haittaa. Ja kun menee tarpeeksi kovaa, niin tukka väistyy silmiltä 😀
Ilo tarkkailee tilannetta portailta. Silloin kun isot juoksee, on hyvä pysytellä turvassa.
Naomin kaulassa Shoo Tag punkkikarkoittaja, joka perustuu johonkin magneettikenttään. Kokeillaan miten toi toimii, vaikka hieman kyllä itse epäilen vehjettä. Noita on kuulemma käytetty menestyksekkäästi vuosia hevosilla.
Yks onnellinen pallonjahtaaja.
Ei paljon kikkailut auta, kun puolustajana on Pupu.
Hei, voisko joku kertoa tän sääntöjä? Mikä tän idea on? Uni ei ymmärrä…
Pupu ennen ja jälkeen
Posted onHuomasin yhtäkkiä, että Pupu oli pesty ja laitettu viimeksi 9.4 eli melkein 2kk sitten. Laitoin sen sitten tänään, koska tiesin, että lyhyellä turkilla siihen ei kauaa mee. Koska oli viime viikonloppuna taas kahden nyöriturkin vaikutusalueella, Doriksen ja Mimmin (Uskomattoman Musta Mimmi), niin ajattelin taas yrittää, jos pohja olisi hyvä. Pupulle ei oltu siis kahteen kuukauteen tehty yhtään mitään, ei pesty, ei harjattu, ei kammattu, joten sikäli lähtökohta oli sopiva. Pesu sujui sutjakasti ja kuivailin koiraa kaukaa turbolla. Tuo turbo kun on niin voimakas, että tukka suoristuu ja aukenee pelkästään ilman voimalla, jos läheltä puhaltaa. Turbolla sain hyvin tarkastettua, että 2 kuukaudessa naruttunut turkki, ei ollut mistään kohtaa takussa ja narujen välissä kauniisti iho paistoi. Turkin täydellinen alasveto oli siis täysin oikea ratkaisu viimeksi, siis ihoa myöten ajelu. Kaikki se tumppuuntuva ja ihoa pitkin takuttuva oli poissa, eikä ollut palannut. Niinpä uskalsin jättää turkin taas harjaamatta. Katotaan tuleeko mitään kesän aikana vai meneekö hermo ja tukka taas lähtee alas 😀 .
Haaveena olisi täysturkkinen nyöri, jossa koira on peppuja myöten nyöreissä (KUVA, KUVA2, KUVA3). Mutta jos ei onnistu, niin sitten varmaan pitää leikata continental nyöriksi, eli samalla lailla kuin muut suomen nyöritukat. Nyöriturkkihan on se villakoira alkuperäinen tukkamalli, sillä ei ennen ollut föönejä ja karstoja saati edes taitoa tai halua laittaa villakoiran turkkia. Tässä muutama vanha kuva villakoirista KUVA ja KUVA2 .
Tässä Pupusta ennen ja jälkeen kuvia.
Ennen pesua ja ajelua. Todella karvainen partanaama (sen huomasi, kun kuonopanta alkoi upota kuonon sisään 😀 )
Sisältä löytyikin kaunis naama.
Pupun nyörin alkuja, kuvaa klikkaamalla kuvan saa isommaksi.
Ja sit nää kaksi auringon palvojaa… Kivasti huomaa, että sapuskat sopii, kun Naomin silmät ei tuon enempää nykyään vuoda.
Hups heijaa!
Posted onNyt sitten lähti harjakoirien turkit, ensin Ilo ja sitten päätin vetästä Naomin samaan malliin. Karva on uusiutuva luonnonvara onneksi, joskin ei nuo tytöt pahalle edes näytä. Niin hyvät kropat molemmilla oli turkin alla kumminkin. Mitä nyt Naomilla hieman roikkuu tuo massukka 😀 . No onneksi nuo turkit kasvaa takaisin, sillä Naomin hopeaturkki oli pitkänäkin kaunis.
Mutta tuo Ilon niska! Että se näyttää taas pahalta. Toivottavasti ei pahemmin roihahda tänä kesänä, kun vedin nyt heti tuon turkin pois. Viime kesänä Ilolla oli ympäri kaulaa ja lapoja 4 tuollaista isoa haavaa ja monta pientä. Lääkkeet siihen on nyt laitettu ja ympärille pahalta haisevaa ainetta, ettei Uni nuole sitä.
Naomi aloitti vuorostaan juoksunsa, joten Unia nyt odotellaan ja kohtahan sillä Pupulla on varmaan uudestaan 😀
Täs me nyt ollaan, nakuharjakoirat.
Naomin hieno kroppa, etenkin jos vetäisi vatsan sisään 😀
Ensimmäinen punkki!
Posted onTänään löytyi ensimmäinen punkki Naomista, silmän yläpuolelta. Punkkipihdeillä sen nappasin pois. Saa nähdä mimmoinen riesa näistä saadaan. Mitään liuoksia en uskalla enää laittaa niskaan, ettei Ilo taas saa koko kesän kestävää riesaa iho oireista. Naomille ja Pupulle ajattelin ostaa semmoisen yrttipunkkipannan, joita käytettiin hyvällä menestyksellä aikanaan Pilvellä. Ilolle en uskalla sitäkään laittaa ja Unin turkki voi kärsiä moisesta pannasta, mutta että edes kahdella olisi helpompaa.
Uni on valmiina huomista koitosta varten. Ikää 14kk, joten tukkaa on aikalailla.
Näyttelyistä ja syksystä
Posted onUnohdin sitten lahjakkaasti ilmoittaa Unin Kotkan näyttelyyn. Muistin näyttelyilmon vasta seuraavana päivänä, kun viimeinen ilmoittautuminen oli ollut. No kesäkuussa onkin nyt sitten vain yksi näyttely Vantaalla. Heinäkuuksi suunnittelin muutamaa ja elokuuksikin vielä pari. Sitten pitääkin miettiä mihin enää pystyy menemään. Omat fyysiset esteet tulevat tielle, jollen saa koiralle jotain hovilaittajaa ja näyttelyttäjää. Ilomielin antaisin sen jonkun tutun matkaan kehiä kiertämään, niin pysyisi turkkikin kunnossa. Mutta harva haluaa 3 tunnin työmaata turkin kanssa ennen näyttelyä 😀 .
Näillä näkymin perheenlisäyksen vuoksi (jollei vapaaehtoisia koiranlaittajia ilmottaudu), Uni pitää näyttelytaukoa syyskuusta-maaliskuuhun 2011, jolloin se voi valioitua. Ehkä saatetaan käydä joulukuun messarissa, mutta sen näkee sitten myöhempänä.
Nämä näyttelyt on suunnitelmissa ja nuo, missä lukee Uni, on jo hoidetttu.
22.5 Helsinki –> Uni
30.5 Järvenpää –>Uni
13.6 Vantaa –>Uni
4.7 Forssa
24.7 Helsinki
1.8 Rantasalmi
29.8 Helsinki
Elikkäs perjantaina olisi taas koiranlaittoa lauantain näyttelyyn. On siis täysin varmaa, että perjantaina illalla alkaa sataa ja sataa koko lauantain. Muutkin koirat pitäisi taas pestä. Turkit on olleet niin huolettoman helpot lyhyinä, joten semmoisina ne saavatkin nyt pysyä, että pystyy täysin Unin tukkaan keskittymään. Naomikaan ei nyt sitten Ilon perään juoksua tehnyt, joten meillä näköjään juoksuaa sitten jokainen ihan eri aikaan ja Uninkin ekaa juoksua edelleen odotellaan.

Availin eilen Unin tukkaa, kun valjaat oli sitä takuttaneet. On tytöllä tukka kyllä kasvanut. EI nyt ihan lyhyeksi enää voi etutukkaakaan sanoa 😉