Eilen ja tänään on paistanut ja koirien on ollut mukava leikkiä pihamaalla auringon paisteessa. Saisi paistaa mahdollisimman paljon, niin Jekun naama taas ruskettuisi ihanan tummaksi. Eilen oli koko porukka pihalla tai no Naomi ei halunnut tulla, mutta muut. Suosikkikohde oli pieni luminen mäki, sinne oli kiivettävä vuorotellen ja yhdessä painimaan. Pupulla oli hieman liikaa virtaa ja se olisi pyöritellyt molempia poikia koko ajan lumihangessa, onneksi se suostui ottamaan pallon, jonka kanssa sitten painelikin porukkaa karkuun. Tosin välillä taas mentiin Jekku edellä ja pallollinen Pupu perässä 😀
Tänään oli pienten poikien vuoro eli Jekku ja Hupi saivat leikkiä kaksin ulkoiluajan. Otin niistä videotakin, mutta niiden perässä oli vaikea kameran kanssa pysyä. Toisaalta on tylsää pitää Pupua sisällä sen aikaa, mutta on kiva katsoa poikien erilaista leikkiä yhdessä. Niiden on uroksina hyvä leikin kautta käydä läpi johtajuus ym asioita ja rakentaa hyvää suhdetta toisiinsa, ennenkuin Hupi on sukukypsä. No Hupilla voi siihen mennä aikaa, kun puolen vuoden iästä huolimatta, jalka ei vielä nouse. Jekullahan se nousi jo 4kk iässä. No sopii mulle vaikka kyykkisi loppuikänsä, säilyisi helmakarvat ja etujalat puhtaampina 😀 . Jekun leikit on melkoista murinaa, jos ei olisi tilanteen tasalla, voisi luulla sitä vihaisemmaksikin, mutta s eon vaan tuollaista jännää murinaa leikissä.
Meillä oli kaikilla koirilla vähän maha löysällä, johtui varmaan kun taas syötin niitä omia sekoituksiani ja niissä on todella paljon sitä lihaisaa rasvaa. Tai sitten niihin on tullut joku bakteeri tms purkituksessa tms, sillä aina kun sitä syötän, on mahat löysällä. Nyt sitten on syöty Canicuria useampi päivä, jotta saadaan mahat kuntoon. Onneksi näyttettiin päässeen ilman kunnon ripuleita tästä ohi. Mutta Naomille tämä otti taas voimille, se ei ole suostunut lenkkeilemään moneen päivään. Muiden lähtiessä se painelee sänkyynsä tärisemään (ja sinne se saakin jäädä ihan rauhassa nukkumaan). No toivottavasti se on taas parin päivän päästä paremmassa kunnossa taas. Viimeksi, kun samasta ruuasta (joka muuten nyt lensi roskiin), Naomi oli ripulilla, niin siitä toipuminen kesti pari viikkoa. Nyt ei onneksi ehditty siihen pahempaan vaiheeseen. Pikkasen kyllä sieppaa näiden ”heikot” mahat, millä ihmeellä sitä pääsisi parempaan kestävyyteen. No ei ainakaan pelkkiä nappuloita syöttämällä. No raakaa lisätään, jahka saadaan tämä keissi ohi.
Mäelle kiipeäminen oli suosittua
Sieltä näki kauas vahtia (ainakin tappijalan perspektiivistä)
Sieltä voi myös katsoa alhaalla leikkiviä urpoja.
Tappijaloille kipuaminen ei ole ihan helppoa, mutta hyvää treeniä.
EIlen pakkanen paukkui ja Jekku pörhisti karvansa+ että oli pyöritelty Pupun toimesta hangessa… Pikku pörrö.
Aina tollaset tappijalat on tiellä!
Koko jono
Ja sitten poikien video:
