Upeaa!!

Posted on

Oli upea reissu, vaikka sää oli mitä kamalin. Kotkan pentunäyttelyssä Uni rotunsa paras ja tuli seura- ja kääpiökoiraryhmässä toiseksi!! Juokseminen ja seisominen oli loistavaa, niin kauan kunnes tuomari tuli katsomaan hampaita. Unista olisi ollut kivempi hyppiä ja pussata tuomari muussiksi. Kai se jotain tuomari sai kopeloitua kun tykkäs 😀 . Isossa ryhmäkehässä juoksuun tuli hauskaa lisämaustetta, kun näyttely pidettiin parkkihallissa ja Uni hypähti hieman joka kerta valkoisen parkkiruudun viivan yli. Kyllä ryhmäkehässä oman sydän pampatti, ei sitä ole tottunut tuollaiseen menestykseen.

Sääkin aiheutti sen, että Unin turkki oli kihara jo kehään mennessä ja ryhmäkehiin se oli vielä kiharampi… Kosteudessa kun tuo tukka vetäytyy permanentin lailla kiharaksi.

Tuomarina oli Marja Kosonen

Vahva, ikäisekseen erittäin hyvin kehittynyt narttu pentu. Hieman pyöreät silmät. Kaunisilmeinen pää. Hyvä purenta. Vahva pitkä rintakehä. Hyvä raajaluusto. Tasapainoisesti kulmautunut. Erinomainen karvanlaatu. Liikkuu yhdensuuntaisesti edestä & takaa + keveällä askeleella sivusta.

1, KP, ROP, RYP-2

LISÄÄ KUVIA TÄÄLTÄ

dsc_4755.JPG
Saksimista

dsc_4774.JPG
Uni yrittää pussata tuomaria.

dsc_4878.JPG
Hyppy valkoisen viivan yli…

dsc_4908.JPG
Uni RYP-2 palkintopallilla

dsc_4919.JPG
Uni ja palkinnot


Ruokamurheita

Posted on

Eipä sitten sopinut hieno ANF ruoka. Reilu 15kg sitä ehdittiin syömään ja se tuntui sopivan kaikille, kunnes kolmelle koiralle iski hiiva korviin. Yritin lääkitä, mutta lääkitys ei tehonnut, pahimmat korvat vetistivät ja olivat aivan tulipunaiset. Onneksi tajusin alkaa epäilemään ruokaa. ANF:n sisällyksestä löytyikin sana hiiva, jota nyt vahvasti epäilen syylliseksi ja se selittäisi, miksi osa ruuista ei sovi mystisestä syystä. Siirsin koirat pikaisesti ainoalle ruualle mitä kaapista löytyi, eli keitin riisiä ja lihana oli naudan maha. Vuorokaudessa korvat asettui ja vetistävät korvat muuttuivat, kuin niissä ei olisi koskaan hiivaa ollutkaan. Kipaisin sitten parin päivän tutkimisen jälkeen hakemassa James Wellbelowedin lammasta, jossa ei tuoteselosteen mukaan näyttäisi olevan hiivaa eikä yleisesti hiivaa aiheuttavia ruokia (vehnää, soijaa, porkkanaa, omenaa ym). Nyt, ilman lääkityksen jatkamista, korvat ovat kaikilla terveet, tosin Jamesia on syöty nyt muutama päivä, joten ylläripylläreitä odotellessa. Annoin nyt ruokien mukana taas joka päivä karpalojauhetta, hiivaa torjumaan.
Nyt olisi sitten tarjolla ANF ruokaa, jos joku haluaa kokeilla 😀

Huomenna onkin edessä Unin pesu ja laitto näyttelyä varten. Toivottavasti saan sen leikattua edes kohtalaisen näköiseksi. Näyttely on tällä kertaa Kotkassa.

Ja vielä, onnittelut tyttöjen poikakavereille Lalille ja Simballe, jotka ottivat kaksoisvoiton Komaromin näyttelyssä Unkarissa. Lali oli rotunsa paras ja Simba paras uros-2. Pojat on eurooppakiertueella käyden pari Unkarin näyttelyä, Tullnissa Itävallassa sekä Maailmanvoittaja näyttelyssä Bratislavassa, Slovakiassa.


Säikyttelijä ja ensi vuoden näyttelyt

Posted on

Hitsi sai taas tänään ylimääärisiä sydämen tykytyksiä. Iltalenkillämme on tiemme päässä pimeä peltopolku. Peltopolun varrella asuu lyhytkarvainen collie Pate. Patella ei ole aitoja ja se tuleekin lähes aina pensasaidasta läpi koiriamme katsomaan. Erityisen ärsyttävää tämä on pimeällä, kun pensaasta sukeltaa jotain. Osaan nyt jo hieman varoa, mutta juoksuaikaan se on todella rasittavaa, koira seuraa meitä pitkiä matkoja, vaarantaen oman turvallisuutensa. Omistajien ollessa pihalla, koira ei tietenkään tule.

Tänään olin päästänyt Naomin irti, kuten tavallista, koska Naomi käy siten asiollaan. No Naomi oli jäänyt taakseni asioilleen ja huomaan Paten sukeltavan pensaikosta minun ja koirien takaa, eli Naomi jäi Paten taakse. Näen pimeässä kun Naomi tulee mutta joutuu pysähtymään Paten ollessa keskellä polkua. Huudan Naomille kannustavasti, sillä en pääse pelastamaan sitä pinteestä, koska tuloksena olisi kaaos, kun muut koirat hyppisivät sikin sokin Paten kanssa. No hetken puntaroituaan ja toisiaan tuijoteltuaan, Naomi ottaa ratkaisevan liikkeen ja pinkoo selkeästi sydän pamppaillen ja täysillä juosten laajassa kaaressa Paten ohi.

Naputtelin tänään ensi vuoden näyttelyt jo näyttelysivuille. Useisiin vaan ei ollut vielä kotisivu linkkejä… mutta lisäilen niitä sitä mukaa kun niitä tulee Kennelliiton sivuille.


Näyttelykimaraa

Posted on

Hoitelin loppuvuoden näyttelyilmoittautumiset ja tais hieman lähteä mopo käsistä 😀 Ilmotin Unin kaikkiin mahdollisiin suht lähellä oleviin näyttelyihin. Kaukaisin on Jyväskylä, mutta sinne nyt ois menty muutenkin, vaikka kaukana onkin. Mutta kerrakin on kaikki ilmoittautumiset tehty ajoissa. Hämeenlinnan näyttelyyn meno on tiukin, sinne kun ilmoitin molemmat villakoirat. Töiden jälkeen pitää ehtiä molemmat laittamaan seuraavan päivän näyttelyyn. No se oli ainut näyttely mihin Pupun pystyi viemään, niin päätin ilmoittaa sitten senkin.

Saa nähä iskeekö näyttelyväsymys jossain vaiheessa, mutta  nyt ainakin odotan innolla, olenhan aina haaveillut pääseväni koirieni kanssa kiertämään näyttelyitä. Nyt sitten mennään koko rahan edestä. Kumminkin Unilla alkaa kohta takkukausikin ja sitä joutuu pesemään sitten viikon välein kumminkin, sama se, jos sitten kiikuttaa näyttelyihinkin. Harjakoirat hiemanpitää taukoa,niitä on melko turha viedä isoihin näyttelyihin, joissa niitä on 60-100kpl, ne pääsevät mukaan hieman pienempiin näyttelyihin. Ja Naomille pitää katsoa, ettei mennä hiekkakentälle 😀

Olemme menossa näihin:
4.10 Kotka pentu –> Uni
24.10 Hämeenlinna –> Pupu, Uni
25.10 Lahti pentu–> Uni
8.11 Helsinki pentu –>Uni
15.11 Helsinki pentu–> Uni
22.11.Jyväskylä –> Uni
28.11 Turku –> Uni
5.12 Helsinki –> Uni
12.12 –>Helsinki messari –>Uni (eka kerta junioriluokassa)
13.12 –> Helsinki messari –> Uni

Ja upeita uutisia tuli tänään! Pupun veli Bruno sai tänään viimeisen sertinsä ja valmistui Suomen muotovalioksi! Onnea Bruno!
(Suomen muotovalion arvo
Vähintään kolme sertifikaattia näyttelystä Suomessa kolmelta eri tuomarilta. Vähintään yksi sertifikaateista on saatava yli 24:kkn iässä*.)

dsc_3863.JPG
Bruno


Metsässä

Posted on

Huominen Paraisten näyttely peruuntui meidän osalta. Valvoin viime yön pojan kipeän silmän kanssa ja aamupäivä vietettiinkin silmäpolilla nyppimässä takiaisen piikkejä silmästä. Väsymys on niin älytön, että päätin jättää koiran pesu urakan tältä päivältä väliin, puhumattakaan aikaisesta aamuherätyksestä ja pitkästä ajosta huomenna.

Kävimme sitten iltalenkin Ruotsinkylän metsässä. Pojat etsi sieniä ja koirat nautti metsästä. En ole aikoihin nähnyt Pupua noin täpinöissä, kuin päästessään metsään. Ihan hetkeksi päästin isot koirat revittelemään. Pahemmin en uskalla pitää irti, kun tuolla liikkujia on paljon.

Kuvattiin tyttöjä myös penkin päällä ja että tuo Uni ja sen pitkä kieli. Joka toisessa kuvassa sen naama oli hyvinkin erikoisesti levällään 😀 . No tuli sentään muutama ok kuvakin. Ja viimein sai yläkuvaa päivitettyä, että kaikki koirat on kuvassa.

Sienet jäivät metsään, sillä sienen tunnistustaidot eivät ole ihan parhaasta päästä… Kanttarellit olisin mukaani ottanut, mutta niihin ei törmätty. Kummalliseen siniseen sieneen kylläkin… Kun tutkittiin sieniä piti olla tarkkana, ettei yksi ahnepossu koira luule, että pyörittelemme jotain herkkua maassa. Unia nimittäin kiinnosti tutkittavat sienet ihan liian kanssa.

dsc_4285.JPG
Hurjaa vauhtia.

dsc_4282.JPG
Perät.

dsc_4290.JPG
Asennusta, miten saada neljä koiraa pysymään penkillä. 

dsc_4293.JPG
Helposti
😉

dsc_4302.JPG
Unin kieliö… Näitä kuvia riitti…

dsc_4310-5.JPG

dsc_4316-1.JPG
Mystinen kuusimetsässä kasvanut sininen sieni.


Äetsän näyttely menestystä ja tuskaa

Posted on

Äetsän näyttelyssä oltiin tänään. Tällä kertaa oli kasvattaja paikalla ja leikkausjälki oli paljon parempaa kuin muutamassa edellisessä näyttelyssä 😀 . Pupu sai kehässä ERInomaisen ja sijoittui paras narttu kilpailussa toiseksi, saaden vara-sertin. Oikeasta sertistä haaveiltiin, mutta kyllä tämäkin oli taas loisto tulos Pupulta. Seisominen oli tänään paljon parempaa kuin viimeksi (juoksuisena). Juoksemista edelleen vaivaa tuo päättömyys ja niska kenossa kulkeminen, mutta tänään ei sentään näykitty…

Maaritin upea Niki uros oli tänään urosten paras ja VSP. Valkoinen koira on edukseen kuvissa, joten Nikistä on kasa kuvia…

Tuomarina oli Unto Timonen, joka on arvostellut Pupun pentuluokassa aikanaan.

Hyvät mittasuhteet.Hyväpiirteinen pää. Hieman pyöreät silmät. Tyylikäs kaula. Riittävästi kulmautunut etuosa. Kaunis ylälinja. Hyvä hännänkiinnitys. Hyvät raajat ja käpälät. Hyvä kinnerkulma. Hyvä turkinlaatu. Liikkuu hyvin sivulta, etuliike hieman huolimaton.

ERI, AVK-1, PN-2, vara-sert

(muistin virkistykseksi pentuarvostelu: 4.5.2008 Pentuluokka PN-2, KP
Hyväluustoinen narttu, jolla hyvä kuono-osa, hieman avoimet silmät. Kaunis kaula, täyteläinen etuosa, samoin runko. Hyvä ylälinja seistessä. Riittävä kinnerkulma. Liikkuu hyvin takaa, etuaskel voisi olla hieman pidempi.)

Sitten olikin Naomin vuoro astua kehään. Koko näyttelypaikalla se ei oikein suostunut nostamaan korviaan. Muutenkin vaikutti vaisulta. No ennen kehää Maarit piti Naomia ja olin piilossa, jotta Naomi oli innoissaan minusta kehään päästessään. No olihan se, kokonaiset 3 sekunttia. Kun Naomi tajusi, että häntä aiotaan juoksuttaa hiekkakentällä, jossa oli kiviä, into loppui lyhyeen. Naomi näytti hyvin tuskaiselta kävellessään, se nosteli jalkojaan ja melkein kuulin sen sanovat: ”Auh, auh, prkl, auh auh!” Vain hetkittäin sain sen edes jotenkin kävelemään normaalisti, silloinkin perässä roikkuen. No ERInomainen tuli silti ja Naomi oli narttujen 3. No Naomin uran paras sijoitus,  huonoimmalla kehäkäytöksellä ikinä 😀 .

Tuomarina oli: Vija Clucniece, Latvia

4 years old, feminin. Correct bite. Powder puff. Neck could be better. Rich coat. Correct tailset. In movement free in elbows. Movement is too lazy for the breed.

4 vuotias narttu. Oikeanlainen purenta. Puuterihuisku. Kaula voisi olla parempi.Täyteläinen turkki. Oikeanlainen hännän kiinnitys. Liikkeessä aukinainan kyynerpäistä. Liikkuminen liian laiskaa rodulle.

ERI, AVK-1, PN-3

LISÄÄ KUVIA TÄÄLTÄ

Piti vielä lisätä jälkikäteen: Että Uni temput keksi odotellessaan häkissä muiden ollessa kehässä. Se oli purrut kuonopantansa kuono-osan poikki!! En tiedä miten se oli siinä onnistunut, mutta häkistä otettaessa se lähti livokkaan, kun panta oli poikki. Täytyy sanoa, että olipas huonolaatuinen Halti-kuonopanta… Se kun on ostettu Teuvolle noin vuonna 1990 😀 .

dsc_4136.JPG
Pupu

dsc_4084.JPG
Niki (Samarcanda Apocalypse Now)

dsc_4188.JPG
Naomin ilme kertoo sen ensi hetken tunnelmat kehään kävellessä.

dsc_4199.JPG
Auh, auh…

dsc_4208.JPG


Unikko laitettu

Posted on

On siinä Unissa hommaa vaikka puoli tukkaa on poissa. Nyt continental kampauksessa Unia kuivasi 45min kotitasoisesti. Näyttelyyn menisi varmasti reilu tunti. Turkki on jotenkin karkeaa ja sen laatuista, että kuivuu todella hitaasti föönauksessa.Turkki oli kasvanut hurjasti kahdessa viikossa. Nyt korjailin jo hieman viime kerran mokia. Siirsin isoa turkkia eteenpäin ja palloja samaten.

Huomenna sitten olisi Pupun ja Naomin laitto Äetsän näyttelyä varten. Aikataulut tuli ja onneksi tytöt eivät ole päällekkäin, vaan Pupu on ensin. Saa nyt nähdä mitä tuomarit sanoo Naomin uusista korvista, pysyykö ne pystyssä kehässä vai pitääkö se ne piilossa… Koiria tuolla on todella vähän, 5 isovillakoiraa ja vain 8 harjakoiraa!

dsc_4010.JPG


Vantaa lets go

Posted on

Oltiin vaihteeksi näyttelyssä, Vantaan Hakunilassa tällä kertaa. Nyörivillakoira sisko oli myös kisassa mukana. Pupun juokseminen on ihan tuskaa. Koira kaikista ponnisteluista huolimatta edelleen tuijotaa minua hyvin tiiviisti, pitäisi se varmaan raahata taas tokoon, kun kontakti on mieletön. Ikävänä lisämausteena juoksuun on tullut nappailu. Koira kevyesti tarttuu hampaillaan käteeni, eikä kehässä viitsi sille näyttävästi rähähtää moisesta käytöksestä. Seisominen ei tänään niin huvittanut, juoksun loput menossa. Kuvista näki kuinka pieleen koira seisoi koko ajan.

Pupu oli myös taas täysin trimmaamani. Turkki oli jo aivan levähtänyt, joten aika pysty metsästä tuon mallin leikkasin. Hankalaa on, kun ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, mutta leikkaan Lauran ohjeilla, niin, että itsestä näyttää passelilta. Mietin vain rotunsa parasta katsoessani (Martina’s Gradiva), että onko Pupulla ison turkin raja liian kaukana ja pallotkin liian takana… Toki malli pitää aina leikata yksilöä korostaen, ei kaikille samalla lailla. Mutta takapallot taisi olla liian suuretkin tänään.

Tuomarina oli: Sonya Pagani, Italia

Nice head. Good ears and mouth. Good neck. Nice body proportion. Nice text of coat. Color not uniform. Moves well.

Miellyttävä pää. Hyvät korvat ja  suu. Hyvä niska. Hyvät rungon mittasuhteet. Miellyttävä turkin laatu. Väri ei ole tasainen. Liikkuu hyvin.

ERI, PN-4

Joka kerta saa noita arvosteluja yrittää suomentaa epätoivoisesti. Usein sanoista ei saa selvää ja tälläkin kertaa kävin kehäsihteeriltä jälkikäteen kysymässä mitä arvostelun yhdessä kohdassa luki. No kirjoitusvirhehän hänellä siinä oli ja kotona löytyi myös lisää, joita sitten yritettiin salapoliisina selvittää. Arvostelussa nimittäin lukee unform vaikka siinä pitäisi lukea uniform. Merkitys muuttuu täydellisesti, etenkin kun tiesi mitä tuomari tarkoitti.

LISÄÄ KUVIA TÄÄLLÄ

dsc_3671.JPG
Pupu, Doris ja Hulda. Hulda oli ihanan iso Doriksen tankandoggi”sisko”, joka hieman pelotti Pupua.

dsc_3730.JPG
Doris ja räjähtäneet nyörit

dsc_3737.JPG

dsc_3747.JPG